Ollaan nyt siis oltu tää kesä Hannan opissa ja kehitystä on havaittavissa jopa omin silmin asiaa tarkasteltuna. Tällä viikolla tehtiin välistä vetoja viidellä linjassa olevalla esteellä ja lopulta sain Saden tulemaan esteitä nuollen esteet aina oikealta puolelta. Jesh!! Kovasti pitää vaan muistaa etten saa kaahottaa edellä, jottei Sade lukitse esteitä väärältä puolelta. Lisäksi muistisääntönä itselleni, että nää mennään peruutaesn, noin käden mitan päässä esteistä. Olkapäällä pitää kääntää todella vahvasti sisäänpäin ja esteelle "lähetys" hyvin kevyesti.
Sade kun ottaa niin herkästi laajat kaarrokset, niin nyt olin super tyytyväinen, kun saatiin hyvin tiukoilla mutkilla tää harjoitus tehtyä :) Nämä viisi estettä olivat siis osa 20 esteen rataa, jota on yritetty kuvata alla. Mittasuhteet on taas ihan mitä sattuu, mutta jokseenkin tämmöistä rataa tehtiin.
Toinen haastavampi kohta, jonka sain muutamaan otteeseen ottaa uusiksi oli toi alku. Eli esteelle 2 kun ohjaattiin takaakiertona ja sitten lähdettiin kaahottamaan hirveetä kyytiä eteenpäin, niin esteen 5 Sade haki nätisti takaakiertona, mutta mun valssi ennen estettä 6 valui kerta toisensa jälkeen kohti putkea, jolloin Sade lukitsi putken. Jäin mukamas varmistelemaan esteen 5 suorittamista ja olin täten aivan väärässä paikassa ohjatakseni esteelle 6. Tähän kun sain kasattua valssini kohti estettä 6, niin ei ollut enää mitään hätää putken kanssa vaan Sade tuli juuri sinne, minne ohjasinkin.
Hetkittäin koen vielä olevani hyvinkin lapsen kengissä tän ohjaamisen suhteen. Mulla on vasta vajaa 3 vuotta agilityä takana, joten kokemusta on vielä suhteellisen vähän. Ja tän huomaa mun huonona ohjaamisena. Liian usein mun valssit valuu tai teen jotain muuta yhtä tyhmää radalla, minkä vuoksi Sade sitten menee "väärin". Toisin sanoen Sade menee juuri sinne minne mun ohjaus näyttää, en vain itse aina huomaa siinä vauhdissa näitä mun mokiani. Nopea nousu kakkosiin nostatti jo itseluottamuksen pilviin, mutta ihan tämmösissä perusohjauksessakin huomaan, että siitä puuttuu vielä se todellinen varmuus. Niin multa kuin koiraltakin :) Toistoja siis vaan lisää, ja vielä kun ehtisi ottamaan niitä kisastarttejakin.. Viime kisoista taas pari kuukautta aikaa :D
Kovin helposti siis annan tahtomattani Sadelle ristiriitaista ohjausta. Keho sanoo yhtä ja suu toista. Sade kun on niin kovin kiltti, niin se korjaa mun mokia sanallisten käskyjen avulla. Mutta se ei oo reilua Sadea kohtaan :) Hannan kanssa puhuttiinkin, että yritän jättää sanalliset käskyt pois. Sanoja saa käyttää vaan tiukoissa paikoissa (esim. ansaesteillä), ja jos mun keho ohjaa väärin, ja koira menee kehon ohjauksen mukaan, niin se on aina maailman paras, kun luki mun kehoani. Eli pitää kasvattaa omaa reagointikykyäni, jotta ohjatessani väärin, vaihdankin suunnan sinne, minne vahingossa ohjasin ja palkkaan Saden. Näin siksi, etten aiheuta Sadelle hämmennystä: "sä ohjasit tonne, mutta se ei kelvannut". Se kun kokee muutoinkin hyvin herkästi olevansa riittämätön täyttämään mun odotuksiani. Kovasti tarvitaan neidolle lisää itseluottamusta ja hitusen jopa röyhkeyttä tekemiseen :)
Sade kun ottaa niin herkästi laajat kaarrokset, niin nyt olin super tyytyväinen, kun saatiin hyvin tiukoilla mutkilla tää harjoitus tehtyä :) Nämä viisi estettä olivat siis osa 20 esteen rataa, jota on yritetty kuvata alla. Mittasuhteet on taas ihan mitä sattuu, mutta jokseenkin tämmöistä rataa tehtiin.
Toinen haastavampi kohta, jonka sain muutamaan otteeseen ottaa uusiksi oli toi alku. Eli esteelle 2 kun ohjaattiin takaakiertona ja sitten lähdettiin kaahottamaan hirveetä kyytiä eteenpäin, niin esteen 5 Sade haki nätisti takaakiertona, mutta mun valssi ennen estettä 6 valui kerta toisensa jälkeen kohti putkea, jolloin Sade lukitsi putken. Jäin mukamas varmistelemaan esteen 5 suorittamista ja olin täten aivan väärässä paikassa ohjatakseni esteelle 6. Tähän kun sain kasattua valssini kohti estettä 6, niin ei ollut enää mitään hätää putken kanssa vaan Sade tuli juuri sinne, minne ohjasinkin.
Hetkittäin koen vielä olevani hyvinkin lapsen kengissä tän ohjaamisen suhteen. Mulla on vasta vajaa 3 vuotta agilityä takana, joten kokemusta on vielä suhteellisen vähän. Ja tän huomaa mun huonona ohjaamisena. Liian usein mun valssit valuu tai teen jotain muuta yhtä tyhmää radalla, minkä vuoksi Sade sitten menee "väärin". Toisin sanoen Sade menee juuri sinne minne mun ohjaus näyttää, en vain itse aina huomaa siinä vauhdissa näitä mun mokiani. Nopea nousu kakkosiin nostatti jo itseluottamuksen pilviin, mutta ihan tämmösissä perusohjauksessakin huomaan, että siitä puuttuu vielä se todellinen varmuus. Niin multa kuin koiraltakin :) Toistoja siis vaan lisää, ja vielä kun ehtisi ottamaan niitä kisastarttejakin.. Viime kisoista taas pari kuukautta aikaa :D
Kovin helposti siis annan tahtomattani Sadelle ristiriitaista ohjausta. Keho sanoo yhtä ja suu toista. Sade kun on niin kovin kiltti, niin se korjaa mun mokia sanallisten käskyjen avulla. Mutta se ei oo reilua Sadea kohtaan :) Hannan kanssa puhuttiinkin, että yritän jättää sanalliset käskyt pois. Sanoja saa käyttää vaan tiukoissa paikoissa (esim. ansaesteillä), ja jos mun keho ohjaa väärin, ja koira menee kehon ohjauksen mukaan, niin se on aina maailman paras, kun luki mun kehoani. Eli pitää kasvattaa omaa reagointikykyäni, jotta ohjatessani väärin, vaihdankin suunnan sinne, minne vahingossa ohjasin ja palkkaan Saden. Näin siksi, etten aiheuta Sadelle hämmennystä: "sä ohjasit tonne, mutta se ei kelvannut". Se kun kokee muutoinkin hyvin herkästi olevansa riittämätön täyttämään mun odotuksiani. Kovasti tarvitaan neidolle lisää itseluottamusta ja hitusen jopa röyhkeyttä tekemiseen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti