10. heinäkuuta 2018

Tuusniemi RN 30.6.2018

Tänä vuonna on tullut käytyä näyttelyissä vähän muuallakin kuin kotikaupungissa. Viikonloppuna käytiin siis Tuusniemellä asti, noin 4 tuntia suuntaansa Lahdesta käytynä. Tuusniemi valikoitui kohteeksi tuomarin vuoksi. Olimme kertaalleen jo ilmoittautuneet kyseiselle tuomarille, mutta tuomarivaihdoksen vuoksi emme hänen arvioitavikseen kumminkaan olleet vielä päässeet.

Tällä kertaa ei tullut tuomarimuutoksia, joten pääsimme ruotsalaisen Zorica Blomqvistin arvioitaviksi. Sää ei ollut mitä parhain, ja pariin otteeseen päivän aikana kastuimmekin, mutta oli kyllä mukava käydä Zorican kehässä. Zorica on niitä harvinaisia tuomareita, jotka kannustavat ja tsemppaavat. Kehään mennessäni hän toivotti tervetulleeksi näyttelyihin ja toivotti vieläpä tsemppiä pyytäessään meitä juoksemaan ensin kierroksen ja kulkemaan sitten edestakaisin :)


Näyttelyyn oli ilmoitettu Diesel junnu-uroksiin, Nasco veteraaniuroksiin, Olga ja Kikka junnunarttuihin ja Luna avoimenluokan narttuihin. Neljä viidestä oli Elopellon kasvatteja, eli kasassa olisi arvosteluista riippuen myös kasvattajaluokka.

Ensimmäisenä kehään meni Diesel. Diesel esiintyi omaan tuttuun tyyliinsä ryhdikkäänä ja iloisena. Ja kun Diesel sai ERIn ja SAn, tuuletin jo kehästä poistuessa, sillä serti oli varma! Nasco kun on jo Suomen valio, ei jäljelle jäänyt muita uroksia sertistä kisaamaan. Nasco palkittiin myös laatuarvosanalla ERI ja SA, eli Diesel ja Nasco jatkoivat yhdessäparas uros -kehään. Zorica tykkäsi kuitenkin tällä kertaa enemmän Dieselistä, eli Dieselistä tuli paras uros 1, Nasko paras uros 2 ja rotunsa paras veteraani, sillä nartuissa ei ollut veteraaneja paikalla.


Tässä Dieselin arvostelu:
"Typical beautiful head with good pigmentation. Very strong body. Correct proportions. Excellent mucles. Good angulations. Nice temperament."



Urosten jälkeen kehän valloittivat Kikka ja Dieseli Olga-sisko. Tytöistä kummallekin laatuarvosana ERI ja Kikalle SA. Seuraavaksi kehään pääsi Luna. Tuomari leperteli Lunalle, ja kysyi iän. Seuraavaksi tuomari kysyi jotain täysin yllättäen, ja mun mahtavalla englanninkielen taidollani mulla meni aika pitkään tajuta, mitä tuomari kysyi. Tätä ennen hän ehti jo nauraa, että asia selviää kohta. Pitkillä piuhoilla tajusin siis tuomarin kysyneen onko mulla toiselle koirista kohta toinen esittäjä. Eli tuomari tykkäsi Lunasta jo ennen kuin edes olimme kehässä liikkuneet.

Niin, se kehässä liikkuminen. Luna päätti ettei häntä huvita esiintyä mun kanssani, vaikka enne kehää olikin kulkenut oikein nätisti. Ensimmäinen kierros meni peitsatessa, toinen lähinnä laukatessa. Kai siellä seassa oli muutama ihan hyvä askel. Edestakaisin liikkeissä Luna sitten jo liikkui. Mua jännitti ihan hirveästi, kunnes tuomari päästi mut jännityksestä antaen Lunalle laatuarvosanan ERI ja SA.

Jes! Luna pääsi ensimmäistä kertaa Suomessa paras narttu -kehään. Kikan kanssa sitten juostiin paras narttu-kehässä ja Luna liikkui jo hieman mukavammin kuin äskeisessä yksilöarvostelussa. Pian tuomari näyttikin Lunan ykköseksi ja Kikan kakkoseksi. Lunalle siis napsahti ensimmäinen SERT Suomesta! Vau! Ja Kikka sai hienosti ensimmäisistä virallisista näyttelyistään vara-SERTin.


Tässä Lunan arvostelu:
"Well developed, correct head with good pigmentation. Very strong body. Good angulations. Prefer better presentation in the ring. Nice temperament."



Seuraavaksi olikin iso pulma, esintäkö mä itse Dieselin vai Lunan. Jos esitän Lunan, Diesel vilkuilee vain taaksepäin eikä kulje. Jos esitän Dieselin Luna vetää mun perään.. Päädyin lopulta kuitenkin esittämään Dieselin, sillä herran napanuora on kovin lyhyt. Olisi vielä ruvennut hillumaan kesken kehän... Kati esitti sitten Lunan ja pitkällisen pohdinnan jälkeen Zorica valitsi Dieselin rotunsa parhaaksi. Kovasti hänen kyllä teki mieli tehdä Lunasta ROP, ja ääneen hän harmittelikin, kun noin kaunis koira ei esiintynyt.



Rop-kehän jälkeen veimme kehään vielä Kennel Elopellon kasvattajaluokan, ja ryhmä rämän saatua KP ja oltua rotunsa paras kasvattajaluokka, jäätiin odottamaan isoja kehiä. Isoissa kehissä sitten juoksutin Dieselin, Nascon veteraanikehässä ja porukalla sitten vielä kasvattajaluokka. Isoista kehistä saatiin kokemusta, sijoituksia ei herunut.


Pitkä reissu, mutta kyllä kannatti ajella. Kaikista tyytyväinsin olin Lunan SERTiin. Lunalle on suunnitteilla pennut seuraavista juoksuista, joten SERTin ajoitus oli mitä loistavin. Nyt on tytön hyvä jäädä mammalomalle ja palata kehiin sitten pentujen jälkeen.


Tässä vielä kootusti päivän tulokset:

Diesel, Elopellon Johan Pomppas ERI SA PU1 ROP SERT
Nasco, Swifty's Diesel ERI SA PU2 ROP-VET
Luna, Elopellon Enneuni ERI SA PN1 VSP SERT
Kikka, Elopellon Kikka Kolmonen ERI SA PN2 V-SERT
Olga, Elopellon Juttuseura ERI
Kennel Elopellon KASV 1 KP ROP-kasvattaja


Katille ja Saralle kiitos matkaseurasta ja Katille iso kiitos myös kuvista!

2. heinäkuuta 2018

2x2 kepit, missä mennään

Mulle iski totaalinen keppimasis, ja viimeisen kuukauden aikana on tehty ehkä kahdet keppitreenit. Mulle niin hehkutettiin, kuinka tällä tavalla opetetaan koira kahdessa viikossa kepeille. No ihan kahta viikkoa en toivonut, mutta olin kuitenkin ajatellut edistymisen olevan nopeampaa kuin mitä se on ollut.

Jankataan siis edelleen kahdessa portissa. Toisinaan portit voivat jo melkein muodostaa kepit, mutta yhtään jos poika väsähtää, on porttien oltava taas hyvinkin auki. Ja toi mielenkiinnon pitäminen keppeihin on todella haastavaa. Pari kolme toistoa menee hyvin, mutta sen jälkeen ei oikein kiinnosta. Joo, pitäisi siis osata ja malttaa tehdä vain se kolme toistoa, mutta tuntuu, että sillä ei ainakaan kehitytä. Eli toisin sanoen mä taidan ampua itse itseäni jalkaan tässä :)

Nyt joku varmasti ajattelee, että onhan meillä aikaa, ja kyllä ne kepit sieltä vielä opitaan. Joo, aivan totta. Mutta haaveena on, että Diesel olisi loppuvuodesta kisavalmis, ja ensimmäiset startit voitaisiin ottaa tammikuussa. Tämän ajatuksen valossa tarvitsisi nyt ruveta taas työstämään päivittäin noita keppejä, jotta saataisiin kepit osaksi ratapätkiä.

Haaveet on haaveita, ja Diesel on nuori koira, eli aika näyttää onnistutaanko me tässä vaiko ei. Mutta nyt on tavoite sanottu ääneen, eli toivotaan, että saadaan siitä treenimotivaatiota kepeille.

P.S. Diesel kävi viime viikolla kisaradalla sen verran, että kävi hyppäämässä muutamaan kertaan lähtö- ja maalihypyt, joissa olikin nyt käsiajan sijaan nuo elektroniset ajanottovälineet. Ei tarvitse sitten aikanaan nähdä niitä pömpeleitä ensimmäistä kertaa vasta virallisissa kisoissa.