2. heinäkuuta 2018

2x2 kepit, missä mennään

Mulle iski totaalinen keppimasis, ja viimeisen kuukauden aikana on tehty ehkä kahdet keppitreenit. Mulle niin hehkutettiin, kuinka tällä tavalla opetetaan koira kahdessa viikossa kepeille. No ihan kahta viikkoa en toivonut, mutta olin kuitenkin ajatellut edistymisen olevan nopeampaa kuin mitä se on ollut.

Jankataan siis edelleen kahdessa portissa. Toisinaan portit voivat jo melkein muodostaa kepit, mutta yhtään jos poika väsähtää, on porttien oltava taas hyvinkin auki. Ja toi mielenkiinnon pitäminen keppeihin on todella haastavaa. Pari kolme toistoa menee hyvin, mutta sen jälkeen ei oikein kiinnosta. Joo, pitäisi siis osata ja malttaa tehdä vain se kolme toistoa, mutta tuntuu, että sillä ei ainakaan kehitytä. Eli toisin sanoen mä taidan ampua itse itseäni jalkaan tässä :)

Nyt joku varmasti ajattelee, että onhan meillä aikaa, ja kyllä ne kepit sieltä vielä opitaan. Joo, aivan totta. Mutta haaveena on, että Diesel olisi loppuvuodesta kisavalmis, ja ensimmäiset startit voitaisiin ottaa tammikuussa. Tämän ajatuksen valossa tarvitsisi nyt ruveta taas työstämään päivittäin noita keppejä, jotta saataisiin kepit osaksi ratapätkiä.

Haaveet on haaveita, ja Diesel on nuori koira, eli aika näyttää onnistutaanko me tässä vaiko ei. Mutta nyt on tavoite sanottu ääneen, eli toivotaan, että saadaan siitä treenimotivaatiota kepeille.

P.S. Diesel kävi viime viikolla kisaradalla sen verran, että kävi hyppäämässä muutamaan kertaan lähtö- ja maalihypyt, joissa olikin nyt käsiajan sijaan nuo elektroniset ajanottovälineet. Ei tarvitse sitten aikanaan nähdä niitä pömpeleitä ensimmäistä kertaa vasta virallisissa kisoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti