Helmi-syyskuun tekemisiä kootusti

Hieman jäänyt tämä kirjoittelu vähemmälle, joten tässä pieni kooste vuoden 2020 tekemisistä. Laitan vielä erillisen vuosikoosteen lukujen muodossa :)

Helmikuussa osallistuttiin Saden kanssa koiratanssi-kisoihin 9.2. (tästä löytyy lyhyt postaus). 16.2. juostiin Dieselin kanssa agilitykisoissa 3 starttia (haasteena keinu, jota väisti sekä kepit). Sade otti osaa Koirakoutsin rally-toko-leirille 22.-23.2.2020 (treenilistalle tuli sanaerottelu sekä käännösten yhtäaikaisuus - seuraako koira liikettä vai kertooko käsky, mitä tehdä? D kävi treenaamassa perusasentoon tulemista eri ilmansuunnista). Ehdittiinpä vielä startata Dieselin kanssa epiksissäkin 29.2. Alla video agikisoista.

Maaliskuussa ehdittiin startata parissa kisassa agilityä (haasteita keppien kanssa!) sekä käydä Lehdistön Esan agivalmennuksessa ennen kuin korona iski.  Esan treeneissä laitettiin ohjaajat ajattelemaan, mihin koira laskeutuu esteeltä sekä missä koira reagoi ja vaihtaa suunnan. Mun merkit, niin ihan ei kyllä menneet yksiin todellisuuden kanssa :) Nää oli hankalat treenit, positiivisten asioiden löytäminen oli haastavaa, vaikka saatiinkin esimerkiksi kepeille onnistumaan hieno leijeröinti.

Maaliskuussa meidän piti myös suunnata Latviaan metsästämään viimeistä cacibia, mutta valitettavasti koronan vuoksi kyseinen näyttely peruttiin kokonaan.

Huhtikuussa ja toukokuussa kaikki kilpailut olivat peruttuja ja Ylökkin halli suljettuna, joten me käytiin paljon lenkkeilemässä metsässä sekä treenailtiin ulkona. Saden kanssa treenattiin kuuntelemista ja käsiapuja pois. Mitään tiettyä lajia varten me ei Saden kanssa treenailtu, kunhan tehtiin yhdessä. Vähän toi korona vei mun innostukseni harrastamiseen...

Dieselin kanssa treenailtiin keppien sisään menoja, sillä mulla on muoviset kepit, mitkä saan pystyyn vaikka hiekkakentälle. Kävin myös ostamassa muutamat keppihevosleikkeihin tarkoitetut hypyt, jotta saatiin treenailtua "hypyn" kautta kepeille menoa sekä takaakiertoja yms.

Huhtikuussa meillä täytettin myös vuosia. Dieselille tuli täyteen 3 vuotta ja Sadelle 8. 

Kesäkuussa aukesivat taas hallit, ja päästiin takaisin normaalimpaan arkeen. 3.6. kisattiin Dieselin kanssa 3 starttia Helinin radoilla. Noista starteista ei juuri kerrottavaa jäänyt, ekalla ja vikalla radalla D:n keskittyminen oli onneton. Tokalla radalla keskittyi, mutta otettiin kepeiltä 5vp. 6.6. ajoin Lapualle Lehdistön agilityvalmennukseen, jossa treenilistalle nousivat suullisten vihjeiden kuuntelu (esim putki puomi erottelussa), tietyissä ohjauksissa käden ravistaminen vs kuollut käsi, katseen merkitys (katsotko koiraa vai mihin koiran haluat) ja irtoamisen vahvistaminen. Kaiken kaikkiaan saatiin hyvä treeni, missä mä jouduin itsekin tekemään töitä.

10.6. Startattiin Sastamalassa Raita-Ahon radoilla. Jokaisella radalla haasteena oli kepit, kahdella ekalla radalla oli vähän muitakin haasteita. 

13.6. oltiin Kerimäellä Elopeltojen paimennuspäivässä. Paimennuspäivälle sattui aivan mahtava helle. Mä niin nautin kelistä, mutta koirista kyllä näki, että keli vaikutti. Hieman oli laiskahkoa toimintaa. Sade oli edellisvuoden tyyliin hyvin vahva pieni narttu, ja sen kanssa mentiinkin taas tekemään lenkkiä isommalle laitumelle, jotta Sadekin mahtui liikkumaan. Diesel puolestaan oli aavistuksen virkaintoinen ja meinasi muutamaan kertaan räjäyttää lauman. Pääosin teki kuitenkin kivasti töitä! Kaiken kaikkiaan oli kyllä oikein mukava päivä. Kiitos Kati, kun jaksat järjestää!

19.6. oli Liedossa Juhannuskisat, joissa startattiin Dieselin kanssa 2 starttia. Haasteeksi muodoistui keppien sisäänmeno sekä keppien tekeminen loppuun. 28.6. otettiin 2 starttia Tamskilla ja haasteena jälleen kepit.

Heinäkuussa osallistuttiin agilityn NextOne-leirille 4.-5.7. Vantaalla. Olipa muuten rankka viikonloppu! Leirin vetäjinä olivat Esa Lehdistö ja Timo Liuhto. Päivässä oli kaksi treeniä, yksi kummaltakin, ja leiripäiviä oli kaksi. Ensimmäisessä Esan treenissä kehityskohteiksi nousivat taas käden ravistaminen sekä katseen sijainti (olen kuullut näistä ennenkin!). Ensimmäisessä Timon treenissä en ihan osannus vastaanottaa kehitysehdotuksia kepeille. Ennemmin rupesi vain ärsyttämään, vaikka toinen toki tarkoitti auttaa. Muussa treenissä nousi esiin rytmitys ja sen tärkeys. Sunnuntaina Esan treenissä treenattiin hieman kauempaa ohjaamista ja saatiin tähän hienoja toistoja! Treenattiin myös backlapia, mikä oli mulle aivan uusi ohjaus, mutta minkä D luki erittäin hienosti. Treenilistalle etäisyyden ottaminen ohjauksiin. Ehdottomasti enemmän onnistumisia kuin edellisenä päivänä! Timon treenissä rytmitys nousi jälleen esiin sekä irtoaminen kauemmas ilman etupalkkaa. Tämä pääsee myös treenilistalle.

14.7. otettiin 2 agistarttia Takuilla. Eka rata oli hieman haastava enkä saanut jalkojani liikkumaan niin hyvin, että olisin ehtinyt ohjaamaan kuten halusin. Kepit onnistuivat! Tokalla radalla kepiut tuottivat harmaita hiuksia. Ei löytynyt sisäänmenoa eikä malttia suorittaa loppuun. 

18.-19.7. ajeltiin  Marin yllytyksestä Seinäjoelle Lehdistön agilityvalmennukseen. Lauantaina treeneissä nousi esiin rytmitys sekä D:n vaatima tiukka asenne (ei anneta mahdollisuutta pelleillä). Treenilistalle saatiin hetsaus putkiin ja takaakiertoihin sekä takaakiertojen lukitusten pitäminen.

Sunnuntaina treeneissä otettiin kepeille ohjureista apuja, jotta saatiin onnistuneita sisäänmenoja. Jouduin myös tekemään viskileikkauksia, mitkä eivät ole mun tai D:n vahvuus. Treenilistalle jäi esteiden lukitus jo kauempaa.

22.7. otettiin 1 agistartti Tamskilla, missä kepit tuottivat vaikeuksia. 24.-26.7. oltiin UPLAKEssa. Dieselille otettiin lauantaina 4 starttia ja sunnuntaina 4 starttia. Kumpanakin päivänä radat kaatuivat keppeihin. Muilta osin todella kivaa ja mukavaa tekemistä.-

Elokuussa mä olin lomalla, ja ohjelmakin oli sen mukaista. Kotona käytiin pari kertaa vaihtamassa vain reissukassi ja taas mentiin :D Mukaan mahtui mökkeilyä, 9.8. agilitykisat Kouvolassa (radat kaatuivat jälleen keppeihin), näyttelyreissu Latviaan (2x ROP ja 1x RYP5, Dieselistä tuli Latvian ja Balttien muotovalio). Vielä vähän lisää mökkeilyä, 22.8. agilitykisat Kuopiossa (lähdöstä varastaminen & palautus, tokalla radalla yksi myöhästynyt ohjaus, mutta mitkä kepit! 3 radalla haasteita kepeillä).  30.8. agilitykisat vielä  Orimattilassa (kepit...).

Syyskuussa  kisattiin 6.9. agilitykisoissa ATT:lla 4 radan verran. Kaikilla radoilla kaadutttiin keppeihin. 12.9. osallistuimme Lehdistön agilityvalmennukseen Ylökkillä ja tuntui että kaikki tekeminen oli haastavaa eikä niitä onnistumisia meinannut tulla. D:llä haasteita kepeillä, takanaleikkaus ei meinannut toimia ja ohjaukseen tulemisesta lipsui. Kyllä taas hetken mietin, onko tässä mitään järkeä. 

16.9. episteltiin Ylökkillä. Sade juoksi mölliradan rimattomana ja Diesel juoksi mölliradan sekä kaksi starttia kisaavien radoilla. Kisaavien radat kaatuivat keppeihin. 19.9. juostiin 3 starttia agilitya Janakkalassa, jokaisella radalla haasteita keppien kanssa. 

20.9. Diesel osallistui käyttäytymisen jalostustarkastukseen ja suoritti tarkastuksen hyväksytysti. Tästä löytyy tarkempi postaus erikseen. 

27.9. Diesel juoksi Lehdistön kanssa 3 starttia Vantaalla, jotta päästiin testaamaan menisikö D kepit, jos ohjaksissa olisi joku muu kuin minä. Ainoa haaste radoilla oli D:n lyhyt napanuora.

Lokakuussa juostiin kolmissa agikisoissa Dieselin kanssa. Janakkalassa 11.10. oltiin Janakkalassa, jossa ekalta radalta otettiin keppivitonen ja 1.sija. Toiselta radalta otettiin sitten viimeinkin se NOLLA ja 1.sija, minkä myötä päästiin viimein nousemaan kakkosiin. Omasta niskasta tippui samalla yksi peikko. Tuli meinaan kisattua ykkösissä aika monta starttia..

Kakkosissa juostiin heti seuraavana viikonloppuna Vantaalla 18.10.. 2 rataa hyllyteltiin ja viimeiseltä radalta otettiin keppivitonen sijalla 1. Kakkosten radat olisivat olleet aivat tehtävissä, jos noi meidän kepit vaan onnistuisi kisavireessä.

Lokakuun lopussa 25.10. juostiin vielä Tamskilla 2 rataa tuloksilla HYL ja 10. Paljon hyvää, mutta paljon parannettavaakin.

Marraskuussa juostiin myös kolmena päivänä agikisoissa. 14.11. Juostiin Vantaalla Mujusen kolmella radalla. Oli muuten todella mukavia ratoja! Toluksiksi kerättiin HYL, 10 ja NOLLA sekä LUVA :) Kyllä me vielä täältä noustaan!

Seuraavana päivänä 15.11. olikin sitten Lempäälässä schapejen rotumestaruudet, joihin osallistuttiin. Kolme rataa juostiin ja kolme rataa mokailtiin. Kepit toimivat tällä kertaa, mutta radoilla tapahtui sitten kaikkea muuta. Yhdellä radalla Diesel mm. kaatui putkessa ja ajautui tätä kautta aivan eri linjalle, kuin olin ajatellut. Ei muuta kuin koira uudelleen putkeen ettei jää mtn traumoja ja tätä kautta radalta hylly. Toisella radalla ei putkijarru toiminut (tämä treenilistalle!) ja kolmannella kävi sitten kaikkea muuta.

Marraskuun lopussa juostiin vielä Tampereella kaki rataa, joilta kummaltakin otettiin kepeiltä vitonen sijoilla 2. ja 3.

Joulukuussa me käytiin Lohjalla Esa Lehdistön valmennuksessa, mutta pääasiassa levättiin ja ihmeteltiin maailman menoa.

Agilityä Esa Lehdistön koulutuksessa

Hups, taas on jäänyt valmis teksti odottelemaan kuvaa ja sitä kautta julkaisematta. Tässä tämä nyt kuitenkin, jotta pääsee seuraavaa kirjoittelemaan.

Oltiin Lehdistön Esan opissa sunnuntaina, ja ai että – jäi kyllä hyvä fiilis! Viime vuonna tuli käytyä yhdellä kouluttajalla, jota ei kyllä ole luotu kouluttamaan, mutta Esa oli kyllä aivan elementissään. Treenin aikana tuli hyvin esiin meidän heikkoudet koirakkona,eikä kertaakaan päästy koko rataa menemään, niin silti ei jäänyt epäonnistunut olo. Esa haastoi sekä mut, että Dieselin. Tämmöisiä vetoja kaipaan kyllä ehdottomasti lisää normaalien viikkotreenien rinnalle!

Esa oli siis tehnyt meille 31 esteen radan, missä meille riitti haastetta ihan lähdöstä alkaen. Mun luottoni Dieseliin ei pelaa kaikissa tilanteissa, niinpä myös ihan siirtyminen esteelle kaksi oli mielessäni tuhoontuomittu jo ennen kuin yritin. Diesel yllätti mut kuitenkin erittäin positiivisesti ottamalla lähtöhypyn sen sijaan, että olisi tullut ohi! Muutama ohitulokin saatiin aikaan, mutta kaiken kaikkiaan tämä ei ollutkaan niin mahdoton kohta, kuin miksi sen mielessäni rankkasin. Ajatuksena siis oli, että koira jätettiin lähtöön ja tultiin itse esteen 2 taakse kutsumaan koira esimerkiksi pakkovalssilla. Esteelle kolme menemistä hinkattiinkin sitten enemmän, sillä mä koitin kiltisti pehmäntää linjaa koiralle sen sijaan, että olisin suoraan juossut kohti kolmos-rimaa. Aika monta kertaa sain tän tehdä uusiksi ennenkuin Esa oli tyytyväinen näkemäänsä. On se suoraan juokseminen vaikeaa! :D

Seuraavaksi treenattiin hyppyjä 8 ja 9, sillä Dieselin esteiden lukitseminen ei edelleenkään ole niin vahvaa kuin toivoisin, mutta toisaalta vuodentakaisesta on kuitenkin tultu isolla harppauksella eteenpäin. Vastakättä siis avuksi hypylle 8, jolloin koira saadaan kääntymään, 9 takaakierona ja mulle luontainen valssi (tee aikaisemmin!), jonka jälkeen kiihdytys puomille. Muutaman toiston jälkeen saatiin tämä onnistumaan ja päästiin jatkamaan puomille ja sen jälkeiseen elämään.

Puomilta hypyn 11 kautta oli totaalinen kilpajuoksu hypylle 12, jotta ehdin ohjaamaan sen takaakiertona. Arvatkaa vaan, liikkuiko mun jalka tarpeeksi rivakasti? No eihän se liikkunut. Niinpä kerta toisensa jälkeen teimme tämän pätkän uudelleen mun koittaessa spurtata aina vaan lujempaa ja lujempaa. Tässä kohtaa mulle muistuteltiin myös sanallisista käskyistä ja hengittämisestä radan aikana – ah, miten helppoa! Jalat aivan hapoilla sain lopulta armoa, ja tehtiin hypyn 11 kautta takaakiertoja hypylle 12. Täsä on meille selkeä treeninpaikka. Tarvitsee ruveta vahvistamaan takaakiertoja kauepaakin ja vauhdilla tultaessa.

Tämän jälkeen saatiin tauko. Tauko tuli kyllä tarpeeseen sekä mulle, että Dieselille. Diesel sai vähän palautusjuomaa ja käytiin ulkona jalottelemassa, minkä jälkeen se pääsi Saden kaveriksi häkkiin huilimaan.

Seuraava kierros jatkettiin sitten hypyltä 16, jotta päästiin treenaamaan ”putkihässäkkää”. Tässä meni kyllä oma pää niin pyörällä – mistä mä oon tulossa ja minne menossa? Olin suunnitellut hypyn 16 suorittamista siivekkeen ympäri pyöräyttämällä, mutta mulle todettiin, että ”ristiin” ohjaaminen olisi kuitenkin nopeampi. Eli takaakiertoon kauemman siivekkeen kautta ja lähemmältä kohti putkea. Aika kiva, varsinkin jos Diesel olisi katsonut eteenpäin eikä kytännyt Esalta namia :D

Kerran unohdin myös tulla putket takaisinpäin, ja ohjasin suoraan kepeille, mutta heti mut laidalta suolattiin Esalle. Testailtiin tähän pariakin erilaista ohjausta (pimeisiin putkiin lähetykset ja pakkovalssit sekä putken 24 kierto), ja saatiin lopulta aika kiva rytmikin ohjaamiseen ja Dieselin suoritukseen. Lopussa päästiin vielä tekemään ”loppusuoraa”, missä hyppy 29 oli haastava Dieselin kiertäessä koko esteen. Lisää vaan vahvistusta takaakiertoihin ja hyppyjen suorittamiseen.

Kaikkien koirakoiden tehtyä omat vuoronsa, Esa laittoi meidät vielä juoksemaan radan virtuaalikoiran kanssa hänen kellottaessaan suoritukset. Voin kertoa, että olin kyllä aivan puhki näiden treenien jälkeen! Mutta mikä fiilis! Tätä on aksa parhaimmillaan. Kokeillaan, tehdään, opitaan ja onnistutaan yhdessä <3

Treenin jälkeen Dieselille palautusjuomaa ja lähdettiin ajelemaan Taivalpirtille, missä juotin vielä Dieselin ennen kuin lähdimme Marian, Innan, Disan, Demin, Saden ja Dieselin kanssa geokätköilemään. Tämmöisiä vapaapäiviä lisää, kiitos! Jaksaa taas kummasti jokusen viikon eteenpäin :)

Pitkästä aikaa mökillä

Vietimme juhannuksen mökillä, ja normaaliin arkeemme poiketen, koirat saivat olla päivät pitkät pihalla. Varsinkin Bolt nautti, kun se sai kulkea ovesta edestakaisin, miten mieli. Pitkät tovit se makoili mökin rappusilla tai keskellä pihaa, mistä näki mukavasti joka suuntaan. Kunnon vahtikoira siis!

Sade viihtyi kovin siellä, missä minä tai H oltiin, eikä nauttinut samalla tavalla siitä, että sai vapaana juoksennella pitkin pihoja. Toki Sadekin ulkona makoili ja nautiskeli, mutta Sadelle on tärkeämpää olla lähellä. Sade kävi muutamaan otteeseen H:n kanssa kalassa, ja Bolt jäi pihavahdiksi. Kävipä Boltkin kertaalleen veneilemässä, ja nyt kun vene ei liikkunut moottorin voimalla, niin Bolt olikin ikein reipas poika. Viime kesänä Bolttia hieman hirvitti järvellä käyminen, kun veneessä oli moottori.

Perjantai-lauantai yönä päästin koirat ulos 5.30, kun H:n mummi oli ulkona. Mummi oli kuitenkin mennyt takaisin nukkumaan eivätkä koirat olleet hingunneet mukaan, joten olivatpa sitten keskenään pihalla aina 8.30 asti, jolloin havahduin Boltin vaativaan haukkuun. Tahtoivat takaisin sisään nukkumaan :D Mökin pihaa ei ole aidattu, ja kummallakin puolella mökkiä on muutamasta puusta koostuva ”metsäkaitale”, joiden takana seuraavat mökit. Ihailtavan hyvin kumpainenkin kuitenkin pysyvät omalla tontilla, eikä kertaakaan ole tarvinut komentaa koiria takaisin mökin pihaan.

Sunnuntaina ajalimme kotiin vielä Hauhon kautta, sillä siellä oli schapen juhannusjatkot. 15 schapea sekä yksi vääränrotuinen olivat juoksentelemassa ja uiskentelemassa keskenään. Bolt painoikin menemään oikein kunnolla, ja autoon kun päästiin nukahtivat kumpikin koira jo ennen kuin saimme auton käytiin. Loppuilta kotona olikin oikein hiljainen, hyvä jos jaksoivat kylkeä kääntää illan aikana.

Tässä vielä muutama kuva schapemiitistä. Kuvat napsittu omallaluvalla Kati Kontulan ottamista kuvista (Elopellon).

Pikku-Huligaani 2 vuotta

Kevät on mennyt hurjalla haipakalla, eikä yhtään blogipäivitystä ole tullut kirjoitettua. Ei vaan ole aika, mielenkiinto ja voimat riittäneet arjen lisäksi päivittää tänne meidän tekemisiä. Tässä hyvin lyhyt ja tiivistetty yhteenveto keväästämme:

Bolt pääsi tänään isojen poikien sarjaan täyttäessään 2 vuotta. Meidän pikku-ukon pitäisi nyt muka olla iso <3

Vuoden vaihteesta asti Bolt on käynyt viikottain koirakoutsilla tokoilemassa, minkä lisäksi Sadella ja Boltilla on viikottaiset agireenit. Saden kanssa on otettu tänä vuonna 4 agistarttia, mutta toivotut tulokset on jääneet uupumaan. Kerran on startattu myös rallyssä ja pääsiäisenä olisi tuplastartti, jossa voisi osoittaa hieman parempaa tekemistä.

Agilitysaralta saatiin muuten iloinen yllätys, kun Sade valittiin Ylökkin vuoden medi agilitykoiraksi!

Aikaa koirien kanssa touhuamiseen tuntuu olevan tällä hetkellä aivan liian vähän. Kiva olisi mennä ja tehdä, mutta viikkoihin tarvittaisiin lisää päiviä! Luen itseäni urheilukoirahierojaksi, joten hierontaharjoittelut, teorian opettelu ja muut tehtävät haukkaavat ison palan ajasta. Mutta muutama kuukausi enää, jonka jälkeen pitäisi helpottaa. Ja kesällä pääsen toivoakseni tekemään hierontaa jo muutenkin kuin vain harjoitteluna :)

Ja koska muuten ei ole ollut vielä tarpeeksi tekemistä, ompelin näille suojakeleille koiruuksille kylpytakit etteivät lattiat aina lainehtisi.

Alemman kuvan malli päivittyi vielä matkalla kauluksella sekä etujalkojen väliin tulevalla kaistaleella. Näistä tulee jossain vaiheessa paremmat kuvat handmadebyninni -blogin puolelle.

Mukavaa kevään odotusta!

Pentu kylässä

Sade ja Bolt pääsivät viikonloppuna tutustumaan uuteen laumansa jäseneen. Perjantai-iltana Lahdessa odotti Topin ja Taran lisäksi myös Luna. Hieman oli ehkä hämmästyneitä koiria, kun sisälle mentiin ja vastaan rynnikin aivan uusi tuttavuus.

Elopellon Enneuni eli Luna

Sade ei pennuista perusta ja vieraille lämpenee muutenkin hyvin hitaasti. En siis yllättynyt yhtään, että Sade ei halunnut tehdä pennun kanssa tuttavuutta, vaan poistui mielummin sivummalle tilanteesta. Luna ei oikein ymmärtänyt, että kaikki eivät häntä rakastakkaan ensi silmäyksen jälkeen, ja useampaan kertaan Luna yritti tehdä Saden kanssa tuttavuutta. Sade kyllä kertoo pennulle murinalla, että parempi pysyä kaukana. Mutta jos ja kun murina ei saanut aikaan toivottua vaikutusta kertoi Sade selvästi, ettei halua pentua lähelleen. Kovin hurjaltahan tuo kuulostaa, kun Sade rähähtää kersalle, mutta koska ei kiinni käy, niin mielestäni saa kertoa. Kyllähän se pentu nopeasti oppii ja alkaa kunnioittaa Saden omaa tilaa. Sade hakeutuu mielellään sohvalle yms., mihin kersa ei muutenkaan vielä pääse, joten Sade koittaa itse välttää tilanteita, että Luna pääsisi iholle.

"Meidän lauma"

Boltilla puolestaan meni ensimmäinen ilta ihmetellessä. Kovin kiinnosti tämä uusi tulokas, mutta ihan ei Bolt tiennyt, mitä pennun kanssa voisi tehdä. Seisoskeli vain koko ajan Lunan lähellä ja ihmetteli. Lauantaina ulkona juostiinkin sitten jo kilpaa ja illalla otettiin ensimmäiset yhteiset painitkin. Sunnuntaina painittiinkin sitten jo antaumuksella ja sen sijaan, että Bolt leikkisi liian lujaa, antaa Luna hetkittäin kunnolla kyytiä Boltille.

Napattiin sunnuntaina Nokialle palatessa Tara ja Luna mukaamme. Tara pääsee hieman tekemään agilityä ja Luna tutustumaan uusiin paikkoihin ja tilanteisiin. Maanantai-iltana oli siis agilitytreenit, mihin Tara otti osaa ja Luna oli tutustumassa halliin sekä tekemässä putkea ennen treenien alkua. Tiistaina puolestaan käytiin metsässä ja mukana olivat myös Disa, Alice ja Demi sekä tietysti Maria.

Unohdettu arki

Blogipäivitykset tuntuvat olevan nykyään pelkästään meidän treenejä tai kisoja. Se normaali arki, mitä kuitenkin on päivittäin, on jäänyt taustalle. Osittain ehkä siksi, että "eihän meidän arjessa tapahdu mitään kirjoittamisen arvoista". Osittain toki siksikin, että mm. kavereiden kanssa tehtävät metsälenkit ovat olleet pannassa viimeiset 6 viikkoa, jotta on saatu metsälenkillä satutettu tassu kuntoon. Nyt aletaan kuitenkin olla onneksi siinä vaiheessa, että pian päästään taas tekemään muutakin kuin hihnalenkkejä. Eli pian päästään toivottavasti kirjoittelemaan hieman arkisemmistakin asioista. Siis muusta kuin tuolla pimeässä tehdyistä hihnalenkeistä tai sohvalla köllöttelystä :)

Tällä viikolla lisättiin lasten näkyvyyttä ompelemalla heijastimet.

Meidän arki pyörii pitkälti viikottaisten ohjattujen agilitytreenien ja Marian kanssa tehtyjen tokotreenien ympärillä. Lisäksi on sitä "perus-arkea". Tällä hetkellä meidän arkeen kuuluu hyvin vahvasti muuttolaatikot, joita on "piiloteltu" pitkin pöytiä, saunaa ja huomaamattomimpia nurkkia. Sade siis tressaa muuttolaatikoista, minkä vuoksi yritän hävittää pakatut muuttolaatikot. Viikon päästä olisi h-hetki ja tavarat pitäisi siirtää nykyisestä asunnosta uuteen.

Bolt ottaa muuton ihanan rauhallisesti. Se ei turhia stressaa ja kulkee lähinnä mukana vain yhdessä tekemisen ilosta. Vuosi sitten muuttaessamme viimeksi, Bolt oli reilu ½-vuotias. Tuolloin se osallistui pakkaamiseen huomattavasti aktiivisemmin ja mm. keittiön välineistöä pakatessani Bolt haki muuttolaatikosta kaulinta yms. pois sitä mukaan, kun laatikot täyttyivät :) Boltin rauhallisuus on tuonut hieman myös Sadelle levollisuutta muuton keskellä. Kyllähän Sade nimittäin näkee, että pakataan. Nyt se on ollut mielestäni paljon rauhallisempi kuin aiemmissa muutoissamme. Eikä vielä käytössä ole edes mitään feromoni-tuotteita (feromonisuihke on kuitenkin ostettuna).

Arkeen, vaikkakaan Sade ja Bolt ei sitä tiedä, on kuulunut myös aktiivisesti vauva-hehkutus. Ja todettakoon ihan ensin, että meille ei ole tulossa kaksi- eikä nelijalkaista vauvaa. Rakas sisareni saa perheeseensä lisäystä pienen schapendoes-tytön muodossa joulukuun puolenvälin jälkeen. Ja onhan noita pentukuvia nyt ihasteltu, pohdittu tulevaa yhdessä ja hehkuteltu asiaa muuten vain. Melkein on pentukuume iskenyt itsellekin, ja kovasti alkaa tuntua, että joskus vielä meidänkin lauma kasvaa yhdellä. Ei kuitenkaan vielä. Ei ennen kuin Sadella ja Boltilla on hieman enemmän ikää...

P kävi viikolla tutustumassa pentueeseen, josta he saavat pennun.