20. heinäkuuta 2016

Mars kolmosiin!

Eilen kisattiin TAMSKin iltakisat Niihamassa, ja oltiin Saden kanssa ottamassa kaksi agistarttia. Kovasti toivoin tarpeeksi nopeaa onnistumista, sillä luvattomia nolliakin on tullut jo jokunen keräiltyä. Startteja kakkosissa on kertynyt kolmisenkymmentä, eli mieli halasi jo kolmosiin oikein kunnolla. Tuomarina tiistain radoilla oli Leena Rantamäki-Lahtinen.

Ensimmäisellä radalla oli kaksi "haastavaa" paikkaa. Kepeille ohjaus tuotti hieman päänvaivaa; ohjaisinko valssilla, jotta pääsisin itse jo keppien kauemmalle puolelle, vai vaihtaisinko ohjauspuolta vasta keppien jälkeen? Lopulta päätin, että valssaan ennen keppejä, jotta saisin keppikulman Sadelle mukavammaksi sekä helpottaisin kepeiltä keinulle menemistä. Valssi kulutti ehkä yhden tai kaksi ylimääräistä sekuntia, mikä on meidän tapauksessamme yleensä aina huono valinta. Muutoin valssi oli kyllä tähän väliin Saden suoritusta tukeva valinta, ja kepit sekä niiden jälkeen oleva keinu suoritettiin nätisti.

Loppusuoralla oli vielä puomi-putki -erottelu, ja Saden ollessa erittäin putkihakuinen aiheutti tämä kohta rataan tutustumisessa hieman pohdintaa. Ohjaisinko puomin vai putken puolelta? Millähän tuulella Sade on? Jos Sade nimittäin lukitsee putken jo hypyltä, mun on aivan turha tehdä temppuja saadakseni sen puomille. Tiedostaessani sen, kuinka paljon putki voisi Sadea vetää puoleensa päädyin ohjaamaan putken puolelta voidakseni blogata putken pään omalla kropallani. Tai niinhän mä ajattelin vielä rataan tutustuessani. Radalla juuri ennen puomille menoa olin varma, että Sade suhaa putkeen, joten aika törkeästi lähdin Sadea painostamaan ja rynnimään putken eteen. Niin noh, ei ehkä olisi kannattanut :) Painostin nimittäin sen verran reilusti, että sain Saden hyppäämään kokonaan sivuun, ja tulemaan ohi puomista. Ei muuta kuin hölkötellen takaisin puomin alkuun ja matka jatkui.

A-radan tuloksena oli siis 5 virhepistettä ja puomin uusimisessa kulutettiin sen verran reilusti aikaa, että ylitettiin ihanneaika 2,41 sekunnilla. Tuloksenia siis 7,41 ja viides sija. Tältä radalta ei tullut yhdellekään koirakolle  ihanneajan puitteissa tehtyä nollaa, vaikka radalla ei ollut mitään oikeasti hankalaa. Keppikulma ja putki-puomi -erottelu olivat radan ainoat haasteet. Tässä vielä TAMSKin kisakamerasta meidän ratamme:


Kymmenen jälkeen starttasi C-radan rataantutustuminen. Tämän radan "kompa" oli, että nyt mentiin sama puomi-putki -erottelu putkeen, kun ensimmäisellä radalla mentiin puomille. Muuta hankalaa tällä radalla ei oikeastaan ollutkaan, joten oletin, että tämän radan the juttu on nopeus. Haaveissani hautasin jo mahdollisuutemme sertiin, sillä aika on ollut aina meidän ongelmamme.

Alkurata meni mukavasti, ja vauhtiakin tuntui olevan yllättävän hyvin. Keinun jälkeen mentiin kepeillä, ja kepeillä vielä pohdin miten ohjaisin seuraavalle esteelle. Olin suunnitellut, että teen takana leikkauksen keppien jälkeiselle hypylle kääntääkseni Sade sopivasti loppusuoraa kohden. Rataantutustumisessa kokeilin kertaalleen myös valssata keppien jälkeen pelatakseni kohdan "varman päälle". Saden suorittaessa keppejä jäin siis vielä pohtimaan onnistuisiko takaaleikkaus, vai pitäisikö ohjauskuviota vielä muuttaa. Onneksi pitäydyin takanaleikkauksessa, sillä se käänsi Saden todella nätisti ja pääsimme rallattamaan eteenpäin. Putki-puomi -erottelussa olin varma, että Sade hakee putkeen, joten en lähtenyt painostamaan kovinkaan vahvasti, vaan suuntasin askeleeni hyvinkin pian jo kohti A:ta.

Maalissa tiesin meidän tehneen nollan, mutta pelkäsin aikamme puolesta. Helppo rata, joten nollia tulisi varmasti useampikin. En pystynyt jäämään katsomaan muiden suorituksia, vaikka olisinkin päässyt ihastelemaan muiden schapejen menoa. Niinpä suuntasin Saden kanssa ulos, ja lopulta kun uskaltauduimme takaisin halliin, tuli seurakaverini ovella vastaan onnitellen luokkavoitosta. Luokkavoitto, eli taatusti myös jahtaamamme serti! Pakko oli lähteä tarkistamaan aikamme, ja olimme suoriutuneet radasta -5,88 sekuntia alle ihanneajan ollen samalla luokan nopein tuloksen tehnyt koirakko!

Tässä meidän C-rata TAMSKin kisakamerasta;


Tästä on hyvä jatkaa matkaa, ja alkaa suunnittelemaan seuraavia startteja!

Kuva: Mari Puumila.
Hyvin valottui kaikki tossa kuvan edessä olevat. Kädet vaan tärisivät niin hirveesti, ettei parempaa kuvaa irronnut :)

Näyttelyn täyteinen viikonloppu ja super-yllättäjä!

Viikonloppu meni näytelmissä juostessa; lauantaina oltiin Mäntsälässä ja sunnuntaina Orivedellä. Kumpanakin päivänä päivään varauduttiin kumisaappaiden ja sadetakin kera, mutta lauantaina olisi tarvittu ennemminkin shortsit, sunnuntaina sadevaatteille löytyi käyttöä.

Mäntsälässä tuomarina toimi erikoistuomari Rony Doedijns, joka tykkäsi kovasti Sadesta ja Boltista. Bolt esiintyi ensin ollen AVOK ERI 1 SA PU2 ja saaden vara-sertin. Boltin esiintyminen alkaa olla mukavan näköistä, häntä heiluu ja äijä tulee nätisti kehässä. Tässä vielä Boltin arvostelu:

Mäntsälä kr 16.7.2016, tuomarina erikoistuomari Rony Doedijns
”Good size and type. Very nice proportions. Typical slight rise over the loin. Correct rear and front angulations. Typical light bone. Masculine head. Typical eye. Good bite and pigmentation. Very typical coat texture. Nice presentation of the breed.”

Luokkana AVO ja arvosteluna erinomainen kera sa:n (ERI, SA), AVOK ERI 1 SA PU2 V-SERTI

Kuva: Kati Kontula
Kuva: Kati Kontula
Kuva: Kati Kontula
Kuva: Kati Kontula
Kuva: Kati Kontula
Kuva: Kati Kontula
Sade esiintyi AVO-kehässä Marian kanssa, sillä olin itse luvannut esittää Marian Demin (EH). Hienosti Sade Marian kanssa esiintyikin, ja ylsi aina AVOK 1 asti! Jatkoin itse Saden esittämistä parasnarttu kehässä, ja Rony tykkäsi Sadesta aina niin paljon, että valitsi Saden parhaaksi nartuksi! Rotunsa paras -kehässä vastassa oli Merlin. Nuorissa kilpaileva, kintukas upea uros. Sade sai näissä näyttelyissä ensimmäisen sertinsä ja valittiin vieläpä rotunsa parhaaksi. Olin kuin puulla päähän lyöty. Mun pienenpieni tyttöni, jonka arvostelussa yleensä lukee, että saisi olla hieman suurempi :)

Mäntsälä kr 16.7.2016, tuomarina erikoistuomari Rony Doedijns
"Nice for size and type. Typical light bone. Bit happy tail carrings. Set is ok. Tpical topline and bode. Correct front and rear angulation. Nice head with good skull and muzzle. Good eye and pigment. Sufficient on the move but a bit ring training would help."
Luokkana AVO ja arvosteluna erinomainen kera sa:n (ERI, SA), AVOK ERI 1 SA PN1 ROP SERT

Kuva: Kati Kontula
Kuva: Henri Virinsalo
Kuva: Kati Kontula
Kuva: Kati Kontula
Ryhmäkehistä ei sitten jäänytkään jälkipolville kerrottavaa, mutta olen niin tyytyväinen sekä Saden että Boltin esiintymisestä lauantaina. Mukava viedä kehään koiria, jotka esiintyvät noin nätisti.

Kuva: Kati Kontula
Kuva: Henri Virinsalo
Sunnuntaina suunnattiin siis nokka kohti Orivesi kr:ää ja toivottiin, että esiinnyttäisiin taas eduksemme. Bolt oli ensin kehässä, ja vaikka se liikkui mielestäni ihan mukavasti, niin tätä tuomaria emme miellyttäneet. Pirjo Aallon makuun Boltilla on liian pitkä selkä sekä lanneosa, joten arvosteluksi tuli ERI ilman SA:ta ja kehät päättyivät meidän osaltamme siihen.

Orivesi kr 17.7.2016, tuomarina Pirjo Aaltonen
"Pitkän vaikutelman antava uros. Tyypillinen pää. Oikea ilme. Hyvä runko. Oikein kulmautuneet raajat. Käyttää häntäänsä. Hyvät sivu- ja takaliikkeet. Hyvät sivuliikkeet. Tyypillinen karva. Reipas esiintyjä. Lanneosa voisi olla lyhyempi."
Luokkana AVO ja arvosteluna erinomainen (ERI), AVOK1

Tällä kertaa esitin Saden itse, ja vaikka maa olikin kurainen, niin Sade paineli menemään tyylikkäällä sivuaskeleella. Sade oli kuitenkin Pirjon mieleen liian matala ja lanneosaltaan liian pitkä, joten jäi Sadeltakin SA saamatta ERI:n kylkeen.

Orivesi kr 17.7.2016, tuomarina Pirjo Aaltonen
"Matalan vaikutelman antava, joka voisi olla lanneosaltaan lyhyempi. Hyvä kallin leveys. Hyvä kuono-osa. Sopiva luusto. Hyvä ylälinja. Käyttää häntää.Erittäin hyvä sivuaskel. Kapeat takaliikkeet. Hyvät etuliikkeet."
Luokkana AVO ja arvosteluna erinomainen (ERI), AVOK3

Demi esiintyi hienosti ollen AVOK  ERI 1!

Sunnuntain osalta saatiin Boltille taas lisää kehäkokemusta, vaikka tuloksilla ei päästykkään juhlimaan. Nyt tulee kuukauden tauko näytelmiin, ja lomien jälkeen katsotaan, missä jatkuu ja millä kokoonpanolla :)

Kotimatkalla pysähdyttiin vielä juoksuttamaan koiruudet metsässä. Demi ja Bolt painoivat menemään, minkä kintuistaan pääsivät Saden talsiessa minun ja Marian kanssa. Saatiinpa samalla mukava kanttarellisaaliskin kotiin viemisiksi.

13. heinäkuuta 2016

Näyttelyitä Pärnussa

Viime torstaina startattiin ystäväni kanssa auton nokka kohti Helsinkiä, ja sieltä edelleen aina Pärnuun asti. Kyydissämme oli 3 koiraa, ja 2 koiraa lasketteli parhaillaan Kroatiasta kohti Pärnua asuntoautolla. Sadelle ja Boltille kyseessä oli ensimmäinen ulkomaan reissu, ystäväni koirat ovat tottuneita reissaajia.

Menimme siis iltalaivalla Helsingistä Tallinnaan koirien matkustaessa auton takakontissa. Saavuttuamme Tallinnaan pysähdyimme pian keskustan jälkeen pissattamaan koirat ennen kuin jatkoimme yötämyöten ajamista Pärnuun. Matkaan olisi toki voitu lähteä vasta perjantaina aamulaivalla, mutta tuolloin meidän olisi pitänyt ajaa aamuyön pikkutunteina Pirkanmaalta Helsinkiin. Totesimme, että meille sopii paremmin iltalaiva ja yötämyöten ajelu.


Moni lähtee Viroon tyhjällä autolla tuodakseen paljon tuliaisia. Meillä auto oli jo mennessä melko täysi.
Etukäteen hieman jännitin ääniherkän koiran kanssa tuota laivassa matkustamista, sillä autokannet eivät ikinä ole hiljaisia. Sade ja Bolt olivat kuitenkin omassa häkissään ja Disa viereisessä häkissä, eikä autossa olemisessa itsessään ollut mitään uutta. Autossa on myös totuttu odottelemaan, joten autoon "yksin" jäämistä ei tarvinnut kenenkään jännitellä. Kun laivamatkan lopuksi palasimme autolle, oli takakontissa aivan hiljaista ja rauhallista. Laivamatka oli siis sujunut hyvin!

Matka Tallinnasta Pärnuun piti hoitua navin tukemana, mutta eipä tuo meidän lataama Here toiminutkaan offline-tilassa kuten piti. Menimme sen mukaan, miten Maria muisteli reitin menevän. Perillä Pärnussa (ja ilman ylimääräisiä koukkauksia!) olimme joskus klo 02.00 jälkeen.


Perjantaina heräsimme siis asuntoautosta, ja kulutimme aikaamme ennen ryhmänäyttelyn kehää lenkittämällä koiria sekä vain oleilemalla. Kehä alkoi klo 17 korvalla, ja tuomarina schapeille oli Australialainen Noreen Harris. Bolt esiintyi kehässä ensimmäisenä. Liekö helle vai mikä, mutta Bolt oksensi kesken kehän ja oli loppukehän ajan kovin vaisu. Eipä tosin oltaisi varmaan hyvälläkään esiintymisellä saatu kyseiseltä tuomarilta eh:ta kummempaa, sillä yksikään viemistämme koirista ei häntä miellyttänyt.

Pärnu rn 8.7.2016, tuomarina Noreen Harris, Australia
Bolt
Luokkana AVO ja arvosteluna erättäin hyvä (EH).

Sade esiintyi kehässä ihan mukavasti, ja meni tuomaria vastaan tuomarin tullessa kolpaamaan. Hieman neiti meinasi haistella maata kun olisi paikallaan pitänyt seistä, mutta kokonaisuudessaan iloinen ja reipas esiintyminen.

Pärnu rn 8.7.2016, tuomarina Noreen Harris, Australia
Sade

Luokkana AVO ja arvosteluna erättäin hyvä (EH).

Myöskään Demi ei valitettavasti ollut tuomarin mieleen.

Lauantaina näyttelyt jatkuivat kansainvälisen näyttelyn muodossa, ja tuomarina schapeille toimi Venäläinen Viktoras Avtüsko. Sadea en ollut ilmoittanut kuin perjantain ryhmänäyttelyyn, joten lauantaina ja sunnuntaina kehässä olivat Bolt, Demi sekä Disa. Bolt ravasi kehässä nätisti eikä ottanut häiriötä ympärillä olevista koirista. Seisominen ei ollut parasta mahdollista, joten päätin esittää Boltin olemalla itse kyykyssä ja hieman jeesaamalla, jos äijä päättäisi istua. Bolt oli PU1 kera sertin ja cacibin. Disa oli PN1, eli ROP-kehään mentiin Boltin ja Disan kanssa. (Demi oli PN2.)

Kehään päästyämme Viktoras ojensi rop-ruusukkeen Disalle ja Bolt oli vsp! Aika hienoa mun pieneltä äijältäni <3


Disa ja Bolt
Pärnu kv 9.7.2016 tuomarina viktoras Avtüsko, Venäjä
Luokkana AVO ja arvosteluna erinomainen (ERI), AVOK1 PU1, VSP, SERT ja CACIB.

Disa esiintyi ryp -kehässä aina RYP3 asti. Hyvä Disa ja Maria!

Sunnuntaina oli vuorossa viimeiset näyttelyt. Tuomarina toimi tällä kertaa Latvialainen Beata Petkevica, Bolt olisi mielummin ollut jo kotimatkalla kuin kehässä. Ravi oli hieman haluttoman näköistä ja paikallaan seisominen tuskaista. Hienosti Bolt antoi Beatan käsitellä itseään, ja Beata tykkäsikin Boltista aina ERIin asti. SA jäi kuitenkin uupumaan esiintymiskokemattomuuden ja itseluottamuksen puutteen vuoksi.

Pärnu kv 10.7.2016 tuomarina Beata Petkevica, Latvia
Luokkana AVO ja arvosteluna erinomainen (ERI)

Sunnuntaina Disa oli ROP ja Demi EH.

Tulokset eivät rehellisyyden nimissä olleet aivan sitä, mitä olimme toivoneet. Mutta serti ja cacib -tilit ovat nyt kuitenkin auki, ja näillä jatketaan. Sade jaksoi reissun hyvin, sillä nukkui yöt hyvinkin sikeästi kainalossani. Kunnon yöunilla kun jaksaa kummasti. Ja asiaa toki auttaa huomattavasti sekin ettei kaikkea tarvitse jännittää.



Bolt alkoi loppureissusta olla silminnähden väsynyt. Aina kun pysähdyin paikalleni Bolt kiipesi syliin. Mahtoikohan mennä edes minuuttia, kun tuhisi syvää unta sylissäni. Bolt kiipeää kotioloissa hyvin harvoin syliin. Reissussa ainoa paikka, missä saattoi nukkua levollisesti oli syli. Päivät päivystettiin ohi kulkevia ihmisiä pihalla ja öisin olisi pitänyt nukkua asuntoautossa. Bolt aristaa asuntoautoa eikä osannut öisin oikein rauhoittua nukkumaan. Kierteli ja puuskutteli odottaen aamua. Ja kolmena peräkkäisenä päivänä oltiin näyttelyissä, joka on sekin pienelle pojalle hyvin rankkaa.

Muutamana päivänä käytiin myös koirien kanssa terassilla yksillä tai syömässä. Käydessämme syömässä koirien kanssa, oli valitsemamme paikka aivan täynnä. Terassilta jatkui jono kadulle asti heti, kun olimme päässeet pöytään. Totesimme, että viisi koiraa on hieman liikaa ottaa pöydän alle, joten koska saimme terassilta kulmapaikan,. saatoimme sitoa kolme koiraa aidan ulkopuolelle odottelemaan. Näin meillä oli koko ajan näköyhteys sekä ääniyhteys kaikkiin. Kaksi koiruutta otettiin kuitenkin terassille jalkoihin makoilemaan.


Kotimatkalle lähdettiin sunnuntaina, mutta sunnuntai-maanantai yöksi pysähdyttiin vielä Tallinnan laitamilla olevalle karavaanialueelle, missä koiruudet pääsivät hieman irrottelemaan.



Maanantaina, kun kotiuduimme reissusta, meni Sadella ja Boltilla loppuilta nukkuessa. Bolt oli aamullakin vielä niin väsynyt, että sillä oli ensimmäistä kertaa kiire aamupissalta takaisin sisään nukkumaan :)

Kaiken kaikkiaan reissu oli erinomainen, ja eiköhän sitä vielä johonkin reissuun lähdetä koiruudet mukana :) Kiitos matkaseurasta Maria ja Misi!

12. heinäkuuta 2016

Erikoisnäyttely 3.7.2016

Viikko sitten sunnuntaina oltiin Nastolassa rodun erikoisnäyttelyssä. Mukaan oli ilmoittautunut huimat 91 schapendoesia, joskin ainakin 4 jätti tulematta. Koko päivälle oli luvattu sadetta ja ukkoskuuroja, joten päivään varauduttiin sateenvarjojen ja sadetakkien kera. Se, mitä jäi uupumaan oli lopulta aurinkorasva! Kuuma, kostea ja seisova ilma viihdytti meitä näyttelypäivän ajan, ja ihmisten lisäksi myös koirat meinasivat olla kovin kuumissaan.

Kuva: Kati Kontula
Sadea en ollut ilmoittanut näyttelyihin ollenkaan mukaan, sillä ymmrtääkseni erikoistuomari  Rob Douma (Alankomaat) tykkää jalakkaista koirista. Eihän Boltkaan toki mikaan kintukas ole, mutta on sillä Sadeen verrattuna hieman enemmän jalkaa.

Avoimissa uroksissa oli 5 osallistujaa, ja Bolt kiersi kehää toisena koirana. Voi juma, kun jännitin etukäteen, että malttaako äijä kulkea nätisti vai riekkuuko miten sattuu :) Mutta Bolt yllätti positiivisesti ja kulki kuin ajatus. Kertaakaan ei häntä noussut pörinäasentoon, vaan pysyi korkeudella, joka kertoo äijän olevan melko rauhallinen.

Uroksissa tuomari jakeli hyvin nihkeästi ERIä, ja käytti paljon H:takin arvostellessaan. Bolt sai EH:n, toivoi hieman lisää jalkoja ja voimaa liikkeeseen. Bolt sijoittui avoimen kilpailuluokan 3. hyvällä arvostelulla. Alempana vielä koko arvostelu.

Kuva: Tuija Laurila
Mä jotenkin tykkäänhirveesti tosta yläpuolella olevasta kuvasta. Tossa koiran vierellä juostessa kun mä en kertakaikkiaan näe, miltä se koira näyttää, ja millaista askelta ottaa, niin tästä näkee mukavasti ton jalkojen ojennuksen. Tokihan toi voisi olla vielä enemmän, mutta se on jo nyt paljon enemmän kuin olin ajatellut.

Kuva: Tuija Laurila

Kuva: Tuija Laurila

Kuva: Kati Kontula
Nastola E 3.7.2016, tuomarina erikoistuomari Rob Douma (Alankomaat)
"Male of correct size, slightly longer than high. Medium strong masculine head. Correct muzzle & scissor bite. Thin ears. Correct neck & topline. Correct tail set & angulations in behind. I'l like to see stronger pasterns & better feet. Correct coat. On the move correct behind. Needs more time to settle in front. Light boned."
Luokkana AVO ja arvosteluna erittäin hyvä (EH), AVOK3.

4. heinäkuuta 2016

Pitkästä aikaa mökillä

Vietimme juhannuksen mökillä, ja normaaliin arkeemme poiketen, koirat saivat olla päivät pitkät pihalla. Varsinkin Bolt nautti, kun se sai kulkea ovesta edestakaisin, miten mieli. Pitkät tovit se makoili mökin rappusilla tai keskellä pihaa, mistä näki mukavasti joka suuntaan. Kunnon vahtikoira siis!

Sade viihtyi kovin siellä, missä minä tai H oltiin, eikä nauttinut samalla tavalla siitä, että sai vapaana juoksennella pitkin pihoja. Toki Sadekin ulkona makoili ja nautiskeli, mutta Sadelle on tärkeämpää olla lähellä. Sade kävi muutamaan otteeseen H:n kanssa kalassa, ja Bolt jäi pihavahdiksi. Kävipä Boltkin kertaalleen veneilemässä, ja nyt kun vene ei liikkunut moottorin voimalla, niin Bolt olikin ikein reipas poika. Viime kesänä Bolttia hieman hirvitti järvellä käyminen, kun veneessä oli moottori.

Perjantai-lauantai yönä päästin koirat ulos 5.30, kun H:n mummi oli ulkona. Mummi oli kuitenkin mennyt takaisin nukkumaan eivätkä koirat olleet hingunneet mukaan, joten olivatpa sitten keskenään pihalla aina 8.30 asti, jolloin havahduin Boltin vaativaan haukkuun. Tahtoivat takaisin sisään nukkumaan :D Mökin pihaa ei ole aidattu, ja kummallakin puolella mökkiä on muutamasta puusta koostuva ”metsäkaitale”, joiden takana seuraavat mökit. Ihailtavan hyvin kumpainenkin kuitenkin pysyvät omalla tontilla, eikä kertaakaan ole tarvinut komentaa koiria takaisin mökin pihaan.

Sunnuntaina ajalimme kotiin vielä Hauhon kautta, sillä siellä oli schapen juhannusjatkot. 15 schapea sekä yksi vääränrotuinen olivat juoksentelemassa ja uiskentelemassa keskenään. Bolt painoikin menemään oikein kunnolla, ja autoon kun päästiin nukahtivat kumpikin koira jo ennen kuin saimme auton käytiin. Loppuilta kotona olikin oikein hiljainen, hyvä jos jaksoivat kylkeä kääntää illan aikana.

Tässä vielä muutama kuva schapemiitistä. Kuvat napsittu omallaluvalla Kati Kontulan ottamista kuvista (Elopellon).