Agilityn SM kisat 2019

Satiin SM-nollat kasaan jo hyvissä ajoin ennen kisoja, joten suuntasimme viikonlopuksi Vantaalle nauttimaan agilitysta ja hyvästä seurasta. Perjantaina olisi ollut tarjolla jo etkot, mutta Saden tuntien, jätin kisat suosiolla niihin ”merkitseviin” startteihin, eli lauantain yksilöihin ja sunnuntain joukkuekisaan. Ihan hyvä päätös kelienkin puolesta, sillä perjantaina tuli vettä taivaan täydeltä.

Lauantaina meidän rataantutustuminen oli toisessa vuorossa, eli klo 10.00. Sää oli mukavan aurinkoinen ja lämmin, ja vaikka kisat käytiin elokuun lopussa, hyvin trakeni juosta t-paidalla. Jopa lyhyemmillä punteilla olisi tarjennut juosta, mútta en uskonut, että keli olisi oikeasti niin lämmin.

Rata oli Suomalaisen Jarin käsialaa, ja profiililtaan oikein mukava. Rataantutustumisen perusteella pidin haastavimpana kohtana loppusuoraa, jossa keppien jäljeen piti mennä ansaputken ohi hypylle 20. Muutoin oikein meille sopiva rata; muutama takaakierto ja muuten sai vain edetä.

Suomalaisen Jarin rata, SM2019 medien karsintarata

Rataantutustumisen jälkeen lähdin hakemaan Sadea kohti kenttää. Aikaa riitti vielä pieniin lämmittelyihin sekä muutaman lämppähypyn ottamiseen käännöksineen. Siitä sitten karsinaan odottamaan omaa lähtövuoroa ja keräämään jännitystä. Liikkeelle lähdettiin melko lentävällä lähdöllä, mitä sitä istuttamaan vaan siksi ”että niin kuuluu tehdä”, kun rataprofiili suosi lentävää lähtöä.

Esteelle 3 otettiin mielestäni pienimuotoinen kaarros, olisi pitänyt huikata Sadelle hieman aiemmin, että putkelta tullaan kääntymään. Varsinaista putkijarrua ei tohon mun mielestäni kannattanut tehdä, mutta pieni informointi olisi toki voinut olla paikallaan. 10 putkesta tullessa mun aurinkolasieni sisään eksyi amppari, mitä yritin puhallella pois samalla, kun matka jatkui renkaan kautta eteenpäin. Hypyllä 17 olin aavistuksen myöhässä, ja etukäteen suunnittelemani puolenvaihto ennen hyppyä 18 jäi tekemättä, joten jouduin Saden kierrättämään kepeillä kauemman siivekkeen kautta (olisin toki voinut leikata hypyllä takaakin, mutta siinä oli mielestäni liikaa riskejä). Kepeiltä matka jatkui varmasti ohi ansaesteen aina maaliin asti.

Toista kertaa yksilö SM-kisoissa ja toistamiseen karsintaradalta nolla. Jes! Valitettavasti meidän vauhti ei kuitenkaan riitä lähellekkään kärkeä, joten aikavertailulla jäätiin toistamiseen ulos finaalista. Parhaamme tehtiin, ja se riitti tällä kertaa sijaan 60./198. Loppupäivä nautittiin hyvän agilityn seuraamisesta ja kannustettiin seurakavereita sekä tuttuja. Medin finaalirata oli Jocke Tangfeltin käsialaa ja radalle olisi ollut todella kiva päästä testaamaan, miten siitä olisimme suoriutuneet! Onneksi me voidaan kyseinen rata rakentaa treeneihin :D

Kuva: Kuvauksellista photography

Kuva: Kuvauksellista photography

Kuva: Kuvauksellista photography

Kuva: Kuvauksellista photography

Toi kolmas kuva on mun mielestäni aika upea! Siitä (samoin kyllä myös vikasta kuvasta) näkee, ettei Sade jätä yhtään liikaa tilaa itsensä ja riman väliin. Juuri tarpeeksi ettei rimat kolise, mutta yli pääsee.

Sunnutaina joukkuekisan karsintaradasta vastasi Arto Laitinen. Tämäkin rata tuntui tutustuessa oikein mukavalta, eikä siinä olisi pitänyt olla yhtään tekemätöntä paikkaa. Mutta toisin kävi. Alkurata sujui oikein mukavasti, mutta kepeille tultaessa Sade taisi potkaista varpaansa keppien alametalliin seoten samalla rytmistä. Ei muuta kuin kepit alusta ja matka jatkui. Putken 12 jälkeen oli takaakierto, mikä on yleensä meidän vahvuus. En tiedä mitä mä siinä oikein tein, mutta onnistuin saamaan Saden suoraan hypylle, eli radalta meille hylätty tulos. Ikävää, mutta rata tuntui muuten todella mukavalta ja Sade teki kivasti töitä :)

Lopulta meidän joukkue oli tuloksella 15 sijalla 13., eli niukasti ulkona finaalista. Jää vähän ensi vuodelle petrattavaa! Finaalirata olisi ollut Sari Mikkilän käsialaa, mutta nyt koska finaaliin ei ollut asiaa, päästiin aikaisemmin kotimatkalle.

Kuva: Marin Jarno

Kuva: Marin Jarno

Lauantaina käytiin Dieselin kanssa shoppailemassa kisa-alueelta tasapainutyyny sekä neljä puolipalloa. Sunnuntaina kotiinpäästyä oli jo pakko hieman naksutella ja testata, mitä näillä uusilla leluilla voidaankaan tehdä. Aloitin ihan naksuttelemalla, jos Diesel vie takajalkoja tasapainotyynylle. Ensin poika tarjosi etutassuja tyynylle (tää on ainoa liike, mitä ollaan aiemmin tasapainotyynyllä tehty), mutta todella nopeasti lähti takajalatkin hakemaan tyynylle. Pian päästiinkin jo lisäämään haastetta laittamalla tasapainotyynyn lisäksi lattialle kaksi puolipalloa. Ja nopeasti päästiin tässäkin tilanteeseen, että takajalat on tyynyllä ja etujalat puolipalloilla. Näillä on hyvä jatkaa jumppaamista samalla kun odotellaan syksyn lähestyviä sateita :)

Piteå KV

Johan tässä ehdittiinkin olla monta päivää kotona ennen kuin auton nokka kääntyi kohti pohjoista. Perjantaina lähdettiin töiden päälle ajamaan Tampereelta Jyväskylän, Oulun ja Haaparannan kautta kohti Piteåta.

Perillä Piteåssa oltiin kolmen jälkeen yöllä, jolloin kävimme vielä kasaamassa näyttelualueelle teltan ja päästimme koirat ulos. Muutama tunti nukuttiin autossa, kunnes herättiin parkkipaikan ohjauksesta vastaavan koputteluun..

Siinä sitten heräiltiin ja käytiin kisapaikalta löytyvissä suihkuissa virkistäytymässä ennen kuin suunnattiin hakemaan matoleima passeihin. Täällä muuten homma erosi balteissa totutusta, sillä eläinlääkäri halusi oikeasti nähdä, kun koirille syötettiin matoläkkeet. Ei huono juttu mun mielestäni!

Jono eläinlääkärin luokse. 

Lauantaina kehässä oli kettari Pronssi, joka oli hienosti VSP ja tienasi SERTin ja CACIBin myötä itselleen Ruotsin ja Pohjoismaiden valion arvot. Onnea Pronssi!

Schapet olivat siis lauantaina vain turisteina näyttelyissä :) Näyttelyiden jälkeen käytiin syömässä ja kaupassa ja suunnattiin majoitukselle kilistämään Pronssin menestykselle.

Koitettiin sitä myös ottaa muutama kiva kuva, kun majoituspaikka oli niin kivassa miljöössä. Toisinaan sitä erehtyy kuvittelemaan, että helpostihan sitä yhden kivan kuvan räpsäsee, mutta olipa kyllä haasteellista! Saden ja Dieselin mielenkiinto kuvattavana olemiseen oli täysin miinuksella. Toisen kun sait istumaan, toinen retkotti selällään tai meni menojaan. Hetkittäin kumpikin retkottivat selällään, ja söivät heinää minkä kerkesivät :)

Lopulta saatiin muutama ihan siedettävä kuva, kerrankin jopa niin, että olen itsekin kuvassa mukana.

Elämän suuria haasteita - minne ne jalat laitetaan? 

Sunnuntaina sitten vuoroon pääsivät schapet. Dieselille luokkavoitto, mutta sileä ERI. Myös Sade nappasi luokkavoiton sileällä ERIllä. Valioita oli yhteensä viisi, mutta kaikki valiot jäivät siis ilman SA:ta. Schapeja oli kehään ilmoitettuna 13 kappaletta, kehässä nähtiin 12 schapea, joista vain kaksi palkittiin SA:lla. Tuomarina meillä oli ruotsalainen kasvattajatuomari Gunilla Skallman. Tähän tuli jossain välissä tuomarimuutos, sillä Gunillalle en kyllä tarkoituksella ilmoittanut koiriani.. :)

Dieselin arvostelu 

Saden arvostelu

Eihän siinä, pitkä matka sileiden ERIen takia, mutta tätähän tää on. Kotimatkalla pienen harmituksen saattelemana saatettiin suunnitella vähän seuraavia reissuja... :D

Kotimatkalla pysähdyttiin vielä muutamaan kertaan jaloittelemaan koirien kanssa ja pitihän se kuva Vaskikelloillakin napata. Kotona oltiin hävyttömän myöhään ja maanantain herätys töihin tuli aivan liian pian.

Ryhmä rämä Pärnussa

Tiedättekö sen tunteen, kun jo ennen reissua kevyesti ahdistaa, mitä koko hommasta tulee? Meillä oli reissuun lähdössä sen luokan ryhmä-rämä, että kyllä hieman pisti mietityttämään, että mitähän tästä tällä kertaa tulisi :D Varsinkin, kun sääennuste lupasi ennalta vettä ja ukkosta koko viikonlopulle..

Ryhmä tämä

Auto pakattiin ääriään myöten täyteen jo torstai-iltana ja matkaan lähdettiin Hannan kanssa perjantai aamuna klo 4.00 aikaan, edellinen yö oli jo yövytty samassa osoitteessa kaikkien kuuden koiran kanssa, jotka matkaan lähtivät. Saatiin tällä tavoin nukkua edes hetki pidempään, joskin unet olivat silti lyhyet ja kaikin puolin kovin ohuet. Laiva Helsingistä Tallinnaan lähti klo 7.30, eli perillä Tallinnassa olimme noin 9.30. Laivasta päästyämme ajelimme keskustasta ulos, ja pysähdyimme pissattamaan koiria. Siitä sitten matka jatkui Pärnuun, kohti näyttely paikkaa.

Laivalla kulutettiin aikaa käymällä aamupalalla. 

Perjantaina kehässä edustivat shetlanninlammaskoira Hilla sekä schapet Luna ja Diesel. Kaikille tuomarina toimi ruotsalainen Johnny Andersson. Kehäjärjestys oli meille kovin suotuisa; ensin sheltit  ja heti perään schapet. Kehät alkoivat klo 14, ja klo 18.45 oli jo merkitty isojen kehien alkavan.

Perjantain varustus 

Ensin siis oli vuorossa Hilla-sheltti. Hillan vahvuus on ehdottomasti sen vetävä ja maatavoittava kaunis liike. Kehä oli kuitenkin pieni ja tuomari oli useampaa jo kieltänyt juoksemasta, joten Hannan täytyi hieman himmailla Hillan vauhtia. Valitettavasti Hilla ei tällä kertaa kuitenkaan ollut tuomarin mieleen, laatuarvosteluksi hyvä (H).  Johnnyllä oli koko päivän mukana kaksi harjoitusarvostelijaa, jotka myös kopeloivat koiria läpi ja joille Johnny selitti, mitä koiralta katsotaan ja mitä pitäisi olla.

Seuraavaksi meidän porukasta vuorossa oli Diesel. Diesel on vahva esiintyjä, joka esiintyy aina ihanan ryhdikkäänä. Ja niin tälläkin kertaa, Diesel kulki ryhdikkäänä ja seisoi nätisti paikoillaan arvostelun ajan. Dieselille laatuarvosanaksi erittäin hyvä (ERI), sa jäi kuitenkin uupumaan.

Meidän yksilöarvostelut päätti perjantaina Luna. Lunahan on mun siskon koirani, jonka olen joitain kertoja kehässä esittänyt. Luna esiintyi kivasti ja seisoi nätisti, laatuarvosanaksi erittäin hyvä (ERI). Näin ollen schspeissa ei päästy ollenkaan valitsemaan ROP-koiraa.

Parikilpailussa Diesel ja Luna saivat kuitenkin kunniapalkinnon (KP) ja pääsylipun BIS kehään. Isot kehät olivat yli tunnin myöhässä, mutta lopulta kaikki odotus kuitenkin palkittiin, kun Diesel ja Luna olivat BIS 1 pari!!

Elopellon Enneuni ja Elopellon Johan Pomppas 

Tässä vielä Dieselin ja Lunan arvostelut:

Diesel, ERI
Tuomarina: Johnny Andersson, Ruotsi

Luna, ERI
Tuomarina: Johnny Andersson, Ruotsi

Pari kisan arvostelu:

Lauantaina meidän porukan kehät alkoivat klo 10 shelteillä, 12:39 oli merkattu schapet  ja 13:30 foxit. Hilla siis aloitti taas kehät, tuomarina ollessa virolainen Natalja Rööm. Hilla esiintyi kivasti, ja oli lopulta avoimen luokan neljäs saaden laatuarvosanaksi ERI SA.

Seuraavaksi jatkoivat schapet. Perjantaina olikin jo törmätty kilpakumppaneihimme Eraan (Nalle-Haukun Erasmus) ja Wikkeen (Witse Femke van de Korte Toren).

Tuomarina schapeilla oli siis slovenialainen Brigita Kremser. Era sai laatuarvosanaksi EH, Wikke ja Diesel saivat molemmat arvosanaksi ERI SA, joten Wikke ja Diesel kisasivat vielä paras uros - kehässä. Tällä kertaa Wikke oli parempi ja Diesel pu2 saaden vara cacibin.

Diesel, Elopellon Johan Pomppas

Myös Luna ja Sade saivat molemmat arvosanaksi ERI SA, joten myös tytöt kisasivat paremmuudestaan paras narttu - kehässä. Jo yksilö arvostelussa tuomari päivitteli, miten pieni Sade on, joten Luna voitti odotetusti nartut ja tienasi itselleen SERTin ja CACIBin. Sadelle siis vara cacib.

Luna, Elopellon Enneuni

Sade, Lumikuono Nortada Fada

Rotunsa paras - kehässä Wikestä tuli rotunsa paras ja Lunasta vastakkaisen sukupuolen paras.

Wikke ja Luna

Parikisassa tuomari kehui Lunan ja Dieselin olevan hyvä pari, joten tuloksena KP ja menolippu isoon kehään. Iso kehä oli tällä kertaa meille vain läpijuoksu :)

Tässä vielä meidän arvostelut:

Diesel, ERI SA PU2 V-CACIB
Tuomarina: Brigita Kremser, Slovenia

Luna, ERI SA PN1 VSP SERT CACIB
Tuomarina: Brigita Kremser, Slovenia

Sade, ERI SA PN2 V-CACIB 

Tuomarina: Brigita Kremser, Slovenia

Parikisan arvostelu:

Sileäkarvaiset kettuterrierit tuomaroi puolalanen Viva Maria Soleckyj Szpunar. Hanna esitti Pronssin valiouroksissa Pronssin ollessa aina ERI SA PU1 ROP SERT CACIB ja täten uusi Viron muotovalio EE MVA ja kansainvälinen muotovalio C.I.B.

Ella puolestaan esiintyi  kauniisti veteraani nartuissa ollen ERI SA PN2 ROP-VET VSERT. Kettarit saivat siis heti kaiken, mitä niille tältä reissulta kaivattiin ❤️

Sunnuntaina sheltit aloittivat kehät klo 10, foxien vuoro olisi ollut klo 10:45, mutta koska kehät olivat päällekkäin, ja kettarit saivat jo kaiken, ei kettarit menneet kehään. Schapet päättivät meidän osuuden klo 12:27.

Shelteillä lähdettiin liikkeelle, tuomarina slovenialainen Brigita Kremser. Hillalle tällä kertaa arvosanaksi sileä ERI. Ei jäänyt kiinni siitä ettei olisi yritetty tai Hilla ei olisi liikkunut nätisti. Kaikkia vain ei voi miellyttää, ainakaan tarpeeksi :)

Schapet tuomaroi ukrainalainen Galyna Kalinichenko. Eralle ERI SA, Wikelle ERI SA ja Dieselille ERI SA, eli saatiin kunnon paras uros-kisa. Lopulta Diesel oli PU1 sai sai SERTin sekä CACIBin ja on tätä myötä uusi Viron muotovalio EE MVA. Era oli PU2 ja Rop-junnu ja Wikke PU3.

Diesel, Elopellon Johan Pomppas

Lunalle arvosanaksi ERI SA ja Sadelle sileä ERI (katsokaapa arvostelu! Jäi kiinni pelkästä koosta), eli Luna tienasi itselleen SERTin ja CACIBin ja on tätä myöden uusi Viron ja Suomen muotovalio (EE ja FI MVA).

Luna, Elopellon Enneuni 

Rotunsa paras - kehässä Dieselistä tuli ROP ja Lunasta vastakkaisen sukupuolen paras. Pari kilpailusta sama pari nappasi taas KP:n, mutta isoihin kehiin ei tänään enää jääty vaan lähdettiin kotimatkalle.

Luna ja Diesel 

Diesel, ERI SA PU1 ROP SERT CACIB -> EE MVA
Tuomarina: Galyna Kalinichenko, Ukraina

Luna, ERI SA PN1 VSP SERT CACIB -> EE MVA FI MVA
Tuomarina: Galyna Kalinichenko, Ukraina

Sade, ERI

Tuomarina: Galyna Kalinichenko, Ukraina

Parikisan arvostelu:

Kehien jälkeen lähdimme ajalemaan takaisin Tallinnaan, josta laivamme lähti klo 19:30. Tallinnassa pysähdyttiin vielä ottamaan muutama kuva samalla, kun koirat pääsivät tarpeilleen ja me Hannan kanssa käytiin pikaisesti vielä syömässä ennen laivaan nousua.

Kaiken kaikkiaan reissu meni "helpommin" kuin ennalta pelkäsin. Meidän sekalauma pelasi melko kivasti yksiin eikä ketään tarvinut olla jatkuvasti käskemässä pois muita härkkimästä. Jokainen löysi myös itselleen nukkumapaikat omatoimisesti tai avustettuna emmekä kovin kamalaa häiriötä tainneet muille samassa majoituksessa olleille aiheuttaa.

Reissu tehty ja ei muuta kuin pyykin pesuun, että pääsee seuraavaan reissuun lähtemään.

Tässä vielä muutama räpsy ryhmä rämästä ja saaliista.

Ryhmä rämä ja porukan saalis

Aivan mahtava kuva lauantailta la tulosten kanssa

Dieselistä Suomen muotovalio

Ajeltiin tänään aamutuimaan Turkuun, sillä olin ilmoittanut Dieselin kehään. Alkujaan meillä piti olla eri tuomari, mutta aikataulujen ilmestyessä meille olikin merkitty tuomariksi Gladic Goran.

Kehään oli ilmoitettuna 8 schapea, joista 1 oli lopulta pois. Kehässä nähtiin siis 1 pentu, 5 urosta ja 1 narttu.

Urosten avoimessa luokassa oli 3 kilpailijaa, joista 1 sai SAn. Juoksutin Dieselin ainoana valioluokan kilpailijana kehään ja seisotin Gladicille. Kerroin Dieselin iäksi 2 vuotta ja koplattuaan koiran läpi Gladic kysyi, että oliko D 5 vuotias :D eipä siinä kuin korjaamaan, että vasta 2 vuotta on ikää.

Ilmeisesti Gladic näki tarpeeksi liikettä siinä, kun Dieselin kehään juoksutin, sillä itse kehässä me ei sitten juostukkaan. Saatiin kuitenkin ERI ja SA. Veteraaniuroksenkin saatua SA meitä oli paras uros -kehässä 3 koirakkoa. Diesel juoksi kolmikon keskimmäisenä kierroksen, minkä jälkeen Gladic tuli meidät kättelemään ykkösiksi parhaan liikkeen johdosta.

ROP-kehässä juostiin Fiiun kanssa kierros, minkä jälkeen Gladic ojensi meille ROP-ruusukkeen! Aivan mahtavaa!! Tämän päiväisen SERTin myötä Dieselistä tuli Suomen muotovalio, ja saamme anoa Dieselille myös Venäjän muotovalion arvoa. Dieselillä hän roikkuu syksyltä SERTi Venäjälle.

Dieselin lisäksi myös Fiiu, Buffing Sofie-Amalie Ruska, sai tänään viimeisen SERTinsä ja on tuore Suomen muotovalio. Onnea Paula ja Fiiu!

FI MVA Elopellon Johan Pomppas, kuva Kati. 

Diesel ja Fiiu

Tässä vielä Dieselin arvostelu:
"2 years, In exc. show condition, strong and compact very good substance, nice expression, good eyes, correct bite, well set ears & tail, quality coat, good front, excellent In movement"
ERI SA PU1 ROP SERT - > FI MVA ja RU MVA 

Sadelle hyppy-serti!

Käytiin tiistaina juoksemassa oman seuran kisoissa Saden kanssa kolme rataa. Tuomarina jokaisella radalla oli Jari Helin.

Mä muistan meidän yhden kisat kakkosissa Nokialla, kun Jari oli tuomarina. Ilmossa kyselin ollaanko aikataulussa ja mulle sanottiin, että hyvin ehdin lenkille. No kun palailin lenkiltä, niin porukkaa juoksi vastaan, että kakkosten rataantutustuminen on jo käynnissä. Ei muuta kuin juosten kentän laidalle ja kevythäkki Sadelle pystyyn. Kerkesin kiertämään radan kerran, kun joku kuulutteli koiran purkautuvan kevythäkistä... Tolloin noista kisoisa jäi fiilis, että Jarilla on aivan järkyttävän vaikeita ratoja. Jonkun aikaa välttelinkin tietoisesti Jarin ratoja, mutta nykyisin mennään jo mielellämme Jarin radoille. Ihana tunne, kun radalle mennessä ei tule sitä fiilistä ettei selviäisi, vaan voi pohtia mikä ratkaisu olisi juuri meille se paras :) 

Mutta takaisin eiliseen! Ekana ratana oli hypäri, ja me startattiin Saden kanssa ensimmäisinä. Vitoshypyltä Sade meinasi mennä pitkäksi ja hypylle 20, mutta viimehetken kalastelulla Sade kääntyi kohti 6 putkea, ja matka jatkui. Maaliin tultiin nollalla ja lähdettiin tasailemaan hengitystä lenkille. Lenkiltä takaisin tullessamme katsoin tuloksista, että Jukka ja Bit ovat menneet huimalla ajalla johtoon, ja me oltiin Saden kanssa kakkosia. Ääneen jo harmittelin, että SERT-H ei siirtyisi, sillä muistin sen siirtyvän vasta 21 koirakon kohdalla. Yllätys oli erittäin positiivinen, kun SERT-H siirtyikin jo 20 koirakolla, eli Saden kanssa oltiin sijalla 2. ja saatiin meidän eka SERT-H!

Lumikuono Nortada Fada 

Toiselle radalle lähtiessä oli lähdössä vähän haasteita, sillä lähtöviivalla löysin vielä Saden turkista ylimääräistä roskaa, mitä sitten revin pois ettei radalla pistelisi. Ei muuta kuin turkin tyhjennyksen jälkeen radalle. Alkurata menikin kivasti aina keinulle asti. Etujalat Sade toikin keinulle, mutta kieltäytyi sitten suorittamasta keinua. Ei muuta kuin uusi vienti keinulle, ja tämänkin Sade suoritti hyvin vastentahtoisen oloisesti. Loppurata menikin oikein kivasti. Meidän jälkeen kun useampi muukin koira kielsi keinulla, totesimme, että siihen taisi aurinko paistaa niin, että koiria häiritsi. Seuraavalle radalle tukittiinkin sitten ikkuna niin, ettei kukaan enää häikäistynyt :) 

Tässä meidän B-rata:

Viimeinen rata tuntui hieman tahmealta, vaikka ei siellä mitään suuren suuria kaarroksia tai muita ”mokia” ollut. Sade lukee todella kivasti mun ohjausta ja ottaa hyvin merkatut esteet, jolloin mä voin siis jo siirtyä alta pois Saden jäädessä suorittamaan. Niin, ja puomin alastulon kontakti oli aivan täydellinen, näkyy todella hyvin myös alla olevalla videolla. Nollalla tultiin maaliin, otettiin Diesel mukaan ja lähdettiin jäähdyttelemään. Hallille palattuamme otin Sadesta serti-kuvan, pakkasin koirat ja tavarat autoon ja lähdin hakemaan kisakirjaa. Tulostaulua vilkaistuani lähdinkin hakemaan Saden vielä autosta palkintojen jakoon, sillä me tehtiin tämän radan ainoa nolla (ja tulos) ja vietiin samalla siis voitto sekä täydet ranking-pisteet. Vau! Meidän ekat täydet rankking-pisteet. Sertiä ei valitettavasti voitu vastaanottaa, sillä me saatiin viime kesänä Liedossa Jarin radalta sert-a :) 

Lumikuono Nortada Fada, kuva Taina Helin. 

Tässä vielä meidän C-rata:

Olipahan ilta! Saden kanssa sijoilla 2. ja 1., SERT-H eikä se kolmaskaan rata huono ollut. Jossitteluksihan tää menee, mutta ilman aurinkoa keinulla, olisi mahdollisesti tehty triplanolla ;) Pitänee ruveta katselemaan kisakalenteria ja suunnittelemaan seuraavia startteja. Nyt meillä on vaan ilmottuna Diesel Tamskin iltakisoihin Nybergin radoille 18.6.

P. S. Kiitos videoista Hanna!