Vauva vieras

Meitä kävi eilen illalla ilahduttamassa 10 viikkoinen Masi. Mentiin H:n, Boltin ja Saden kanssa pikkuvierasta ulos vastaan, ettei sisällä sitten tarvitse omien osoittaa mieltä. Kumpikin kersoista osoitti mielenkiintoa Masia kohtaan ja menivät kiltisti tervehtimään pientö otusta. Boltkin oli olevinaan niin isoa poikaa, kun oli kooltaan huomattavasti isompi :D

Sade viihtyi tuttuun tyyliin mielummin rapsuteltavana kuin tekemässä tuttavuutta Masin kanssa. Ja pääsipähän neiti kertomaan äänekäästi myös sen, kenen mamma mä olen.. Mrr.. Ei siis mitään vakavaa, pientä mustasukkaisuutta vain ilmassa, kun Sade istui rapsuteltavanani ja Masi yritti tulla hakemaan oman osansa rapsutuksista.

Bolt ja Masi hakivat vuorotellen toisiaan leikkimään, joskin Masi säikähti aina, kun Bolt olisi lähtenyt leikkimään. Bolt oli äärimmäisen utelias pikku-Masia kohtaan eikä oikein ymmärtänyt, miksi toinen säikkyä Boltia. Bolt meni kyllä äärimmäisen nätisti tekemään tuttavuutta, mutta uusi paikka, uudet ihmiset ja koirat sekä myöhäinen kellonaika veivät veronsa Masista. Eli tämän illan aikana ei vielä nähty kunnon leikkejä, mutta aikaahan on :)

Tässä Bolt tekee tuttavuutta ja Masi yrittää karkuun:

 Kävi ne pojat kuitenkin yhdessä juomassa samasta kupista:

Vähän kyllä arveluttaa istua ton jätin vieressä:

Aivan mahtava pieni kaveri tuo Masi. Ja tulevaisuudessa siitä tulee suhteellisen saman kokoinen kuin mitä Boltistakin, joten tässä on meille tulevaisuuden juoksukaveri! :)

Bolt 6 kuukautta

Miten onkaan niin "hankalaa" avata tietokone vielä töiden jälkeen ja raapustaa kasaan se, mitä on ajatellut vielä töissä tekevänsä. Tuleepa nyt siis tämä Bolt 6 kk -päivitys 2 päivää myöhässä tämän mun kirjoituslaiskuuteni johdosta..

Aika on mennyt aivan mieletöntä vauhtia ja herra Bolt on kasvanut, vahvistunut, aiheuttanut harmaita hiuksia ja sydämentykytyksiä, oppinut mielettömästi uutta, viisastunut ja hurmannut kaikki. Sade ja Bolt alkavat olla lyömätön pari ja sielä missä toinen on on taatusti myös toinen.

H teki Boltille "synttärikakun", mutta koska nää oli vasta ½-vuotiset niin kakkukin tehtiin melko vaatimattomaksi. Boltin suurta herkkua on mm. banaani, joten banaanin puolikkaaseen tökättiin koiranherkkutikku pystyyn hoitamaan kynttilän virkaa. Ja ai että, se katosi parempiin suihin alta aika yksikön :) 

Seuraava rajapyykki taitaakin sitten olla 1-vuotis synttärit. Sitä odotellessa.. ;)

Koko viikko sosiaalistumista

Oltiin viime sunnuntaina Boltin kanssa Briardi yhdistyksen järjestämässä match showssa. Tarkoituksena oli saada positiivisia kokemuksia tilanteista, missä on paljon ihmisiä ja koiria ja joku tulee katsomaan hampaat yms. Tällä hetkellä kun lenkillä ei meinattaisi päästä eteenpäin ilman, että kaikki vastaantulijat moikattaisiin. Eli taka-ajatuksena oli myös ajatus siitä, että pystytään toimimaan, vaikka kaikkia ei moikata :)

Boltin kun nappasin autosta, meinasi se ensin pitää ääntä joka suuntaan ja säntäillä minne sattui. Pian se kuitenkin tajusi ettei säntäily ja haukku hyödytä mitään, joten tyytyi tulemaan nätisti mun kanssani. Ja yrittämään tuttavuuden tekemistä jokaisen haukun kanssa.

Paikalla oli muutama muukin schappe. Oli tuttuja sekä uusia tuttavuuksia. Yhteensä 4 pentua sekä yksi täysikasvuinen, mikä oli yllätäävän paljon match showhun. Lapset telmivät keskenään jo ennen kehään menoa ja kehän jälkeen lähdettiin ruskeavalkoisen Rosa-pennun kanssa vielä koirapuistoon juoksemaan.

Tiistaina mentiin sitten Tampereen alueella omatoimisesti toko treenaavien mukaan tekemään häiriötreeniä. Pääasiassa tarkoitus oli tehdä häiriötreeniä Saden kanssa, mutta Bolt lähti mukaan. Jotta Bolt olisi jaksanut odotella kiltisti mökissä käytiin ensin koirapuistossa riehumassa. Oltiin Saden kanssa piiiitkästä aikaa koirapuistossa ja oletin jo ennakkoon että se vain istuu mun jaloissa ja pörisee, jos joku tekee liian kanssa tuttavuutta. Mutta ja mitä. Siellä ne kumpikin juoksivat hännät pystyssä leikkimässä ja touhuamassa muiden koiruuksien kanssa :)

Mutta takaisin siihen tokoon. Tehtiin pääasiassa harjoituksia sen mukaan, mitä itse koin ajankohtaisiksi ja hyviksi. Joku oli tuonut hyppyesteen, joten päästiin ekaa kertaa treenaamaan sinä. Joo-o. Kyllähän Sade hyppää, mutta vaan jos mulla on käden liike mukana. Jos seison aivan paikallani ei myöskään koira lähde eteenpäin. Pitänee siis ottaa ens kerralla targetti mukaan, että on helpompi treenata hyppy kuntoon.

Sade tekee hienosti liikkeet, kun mulla on namia kädessä. Mutta auta armias, kun sitä namia ei olekkaan siinä nenän edessä. Koko koira unohtaa jopa sivulle tulon! No, mutta nyt keksittiin tähän lääke, minkä luulisi rupeavan tehoamaan, kun vaan saadaan paljon toistoja alle :) Pallohullulle koiralle sopinee paremmin palkaksi pallo. Tällä hetkellä siis pidän vielä sitä namua mukana, mutta palkka tuleekin pallona. Kun Sade oppii pallon olevan palkka, niin päästään ehkä siitä namista pois.

Tehtiin siihen sitten vielä ryhmämakuuta, mikä on yleensä Saden vahvuuksia. Tiistaina se ei kuitenkaan ollut niin varma kuin yleensä ja Sade lähtikin kerran liikkeelle. Heitti kyllä heti takaisin maihin, kun sinkosin vihaisen katseen, mutta oli ehtinyt siirtymään jo useamman askeleen. Ei muuta kuin koira takaisin paikoilleen ja uusiksi, milloin sitten mentiinkin jo mallikkaasti.

Pitipä sitä sitten tehdä muutama treeni Boltinkin kanssa. Ajattelin ettei kersa malta keskittyä, kun ympäriläl on vieraita koiria, mutta vielä mitä. Bolt teki mitä pyysin (vain varmoja liikkeitä) ja kiinnitti kaiken huomionsa muhun. On se vaan paljon etevämpi kuin uskallan edes toivoa :)

Käytiin loppuviikosta vielä torstaina ja perjantaina vähän koirapuistoilemassa ja autolta asti oli kummallakin semmoinen veto, että taisivat tykätä alkuviikon visiitistä koirapuistoon :) Tässä vielä muutama otos puistoilusta. Suurin osa kuvista oli pelkkiä epäselviä läikkiä, kun kukaan ei malttanut pysyä paikoillaan sen aikaa, että puhelin olisi ehtinyt tarkentaa ja napata kuvan.

Nokia 23.8. ja Heinola 24.8.2014

Yllytin Taran näyttelyihin, joten tuli sitten ilmoitettua myös Sade näyttelyihin (kaksiin!) vaikkei meidän pitänyt käydä kuin Lahti ja Tampere KV keväällä.. Saa nähdä vienkö Sadea enään ollenkaan näyttelyihin, ainakin tämä vuosi ja vuosi 2015 jätetään näyttelyt väliin. Mitä sitä toista kiusaamaan näyttelyillä, kun panostaa voisi paljon muuhunkin ;)

Nokia 23.8.2014, tuomarina Steinbock Janiki
"Hyvä koko, pää ja ilme. Hyvä rintakehä, hännän asento, etukulmat. Hieman takakorkea. Takatassut kääntyvät ulospäin seistessä ja liikkeessä. Hyvä karvan laatu. Hieman lyhyet etujalat."
Luokkana AVO ja arvosteluna erittäin hyvä (EH), AVK 2.

Heinola 24.8.2014, tuomarina Ole Staunskjaer
"Acceptable size. Nice head. Good expression & bite. Well set ears. Good neck & front. Needs better topline & more angulationns in rear. Moves well in front, too close in rear. Good colour & coat."
Luokkana AVO ja arvosteluna hyvä (H), ei sijoittunut.

ESS 11.8.2014

Boltin ensimmäiset näyttelyt, kun ikää oli muutaman päivän päälle 5 kk, mikä oli alaikäraja. Viimeiselle viikolle asti jännäiltiin onko pojasta näyttelyihin lähtijäksi, kun tuo tassun kuntoutuminen oli hyvin hidasta. No, nyt meillä ei enää linkata! :)

Bolt pääsi ihanan kasvattajansa matkassa näytelmiin, sillä me H:n kanssa paiskittiin kiltisti töitä. Aamusta asti jännättiin, miten pojalla menee, kun on "vieraassa" matkassa ja aivan uudessa ympäristössä. Kovin kuului olleen reipas poika, kun kuulumisista sain päivityksiä :)

Tässä tämä Boltin hienoakin hienompi arvostelu:

Tuomari, Saija Juutilainen

5 kk. Miellyttävä uos. Hienot mittasuhteet. Sopiva luuston vahvuus. Ja ihana lihaskunto. Lupaava päänmalli. Hyvä silmien koko ja väri. Vahva kuono ja purenta. Riittävä kaulan pituus. Hieman pystyt lavat. Hyvä viisto olkavarsi. Hieno etupään muoto. Hyvä takaosan rakenne ja käyttää häntäänsä kauniisti. Liikkeessä hyvä ulottuvuus ja paljon luonnetta. Lupaava karvapeite. Hyvin miellyttävä nuori uros.

Tuloksena siis kunniapalkinto ja ROP-pentu <3

(Kunniapalkinto oli kadonnut matkalla, joten tässä vain tuo ROP-ruusuke.)

Riittävästi hellettä tälle erää

Helteet jatkuu ja se näkyy myös koirissa. Alkaa se enin veto hiipua ja kaivattaisiin jo viileämpiä lenkkikelejä. Sade on käynyt parina päivänä juoksemassa H:n kanssa ja nauttinut vauhdista mutta tuskastunut kuumuuteen.

Kotona on kuuma 24/7 eikä järvessäkään ole tullut käytyä kun Tampereen järvissä on riehunut vatsapöpö. Onneksi viikon päästä on luvassa helpotusta kun päästään viikoksi mökille järvenrantaan :)

Jospa mökillä saisi vietyä toloilua sekä keppejä taas hitusen eteenpäin..

Lisää parantelua

Huh hellettä! Viimeiset pari viikkoa on mennyt aika kevyillä lenkeillä, kun mä en ole yöeläin eikä päiväsaikaan pysty lenkkeilemään. En mina saati sitten koiruudet..

Saden kanssa ollaan käyty koko kesän sen kerran viikkoon tai kahteen agilityssä ja sunnuntaina rohkenin kysyä, minkätasoisia ratoja me ollaan treeneissä hinkattu. Ajattelin, että radat olisi ainakin 2:sen ratoja, koska niissä on meille tekemistä. Ne olikin vaikeita 3:sia!! Vau, mehän ollaan sitten parempia, kuin mitä oon pelännyt :D Oon niin ylpee mun pikku Sadesta, mikä jaksaa helteelläkin painaa treeneissä just niin kauan, kun mä siltä pyydän<3

Loppukesän tavoitteena olis treenata noi kepit kuntoon, että vois sitten jossain kohti uskaltautua jopa kisoihin. Yhdet epikset ollaankin jo käyty ja niissä Sade teki 0-radan sekä supermölleissä että mölleissä, joissa ei kummassakaan ollut keppejä...

Boltin kanssa onkin oltu liikuntakiellossa. Käytiin röntgenkuvissa tuon  kanssa, kun ontuminen vaan jatkui. Kuvattiin sekä varpaat, kyynärät että olkapäät eikä niissä näkynyt mitään puolieroavaisuuksia eikä muutakaan normaalista poikkeavaa. Lääkäri antoi sitten 10 päivän tulehduskipulääkekuurin ja pakkolepoa, jotta saataisiin poika kuntoon. Nyt on lääkkeet popsittu ja vielä vaan linkutetaan. Ei ehkä avian niin paljoa, mutta kuitenkin.

Ja tän lisäksi Boltille pukkasi perjantai-iltana ihottumaa mahaan... Haettiin sitten kauluri ettei toinen lupsuta ja nyt on pesty vatsaa ja laitettu basibactia ja ihottuma on enään 1/6 siitä, mitä oli kun huomasin. Kovasti penska kuitenkin vielä lupsuttelisi..

Tänään on illalla tärskyt eläintenhoitajan/hierojan kanssa, joka lupasi käydä Boltin lihas lihakselta läpi ja tunnustella löytääkö mitään lihaksista. Vähän olen kyyninen tämän suhteen, mutta koittanutta ei laiteta! Vai kuinka? :)

Olis avian ihanaa saada meidän pieni nyt vain terveeksi! Kaikkein parasta tässä kaikessa on kuitenkin ollut Boltin elämisen riemu <3 Se ilo, mikä sen silmistä paistaa vaikka tassuun sattuu ja masua kutittaa. Tarve tulla huomatuksi ja rakastetuksi niin Saden kuin meidän kaksijalkaistenkin kanssa. Yhä edelleen ulkona on kova paikka, kun ihmiset kävelee ohi rapsuttamatta. Ja voi sitä riemun määrää, kun joku pysähtyy rapsuttamaan! Siinä on pienipoika silloin soikeana onnesta :)

Kovasti osoittaa Bolt jo terävää päätä eikä vaadi paljoa, kun jo ymmärtää mitä pyydetään. Nyt kun osattaisiin oikein koulia, niin siitä saisi avian mielettömän took ja agikoiran :) Kohta mulla on kaksi hurjaa, minkä kanssa juosta treeneissä ja H ottaa vastuun sitten tuosta Boltin tokoilusta.

Koitetaan tehdä välillä kuvapläjäyksiäkin näitten tekstipainoitteisten rinnalle. Viimeistään, jos Bolt lähtee ESS:n ja saan sieltä kuvia ;) Tai viimeisenä mahdollisuutena sitten Nokian ja Heinolan näyttelyistä, mihin Sade ja Tara-sisko on ilmoitettu :)