Barf pitää pintansa neidon ruokana

Hetkittäin meinaa loppua usko raakaruokintaan. Barfista on ristiriitaisia kirjoituksia netti pullollaan ja omaa kokemusta tuosta ei ole kuin vasta puolisen vuotta. Neito sairasti korvatulehduksen (kummassakin korvassa) hieman ennen joulua ja ristiriitaisten fiilisten vuoksi epäilin jo ravinnon olevan osa syy tulehdukseen. Nyt sitten katsellaan ja kuulostellaan lähtevätkö tulehdukset uusimaan vai selvittiinkö tuolla yhdellä, mikä voi selittyä jo ihan sillä, että neito edustaa luppakorvaisia rotuja.

Ruokahalu meinaa olla edelleen vähän vaihtelevaista ja esimerkiksi broilerin siivet menevät hyvällä ruokahalulla mutta sitten nuo "mössöt" meinaavat vähän tökkiä. Mössöihin lukeutuvat kaikki jauhetut lihat, kasvikset ja kaikki muu, mikä ei ole selkeästi kiinteää. Tästä mössö-inhosta huolimatta tein tänään satsin kasvimössöä pakkaseen, jotta saa neidolle myös kuituja.

Uutena kokeiluna tuli mukaan maitohyappobakteerit. Nappulan silmät rähmivät paljon (tehneet tätä pennusta asti ja pesemässä saa olla päivittäin) ja osasyynä on luullakseni tuo tavallista runsaampi otsatukka, joka taitaa hieman hautoa silmiä. Ponnaria pitäessä puolestaan silmät alkavat punoittaa, joten kultainen keskitie on edelleen hakusessa :D Niin, mutta ne maitohappobakteerit. Ilmeisesti osa käyttää maitohappobakteereja juuri silmien rähmimisen vähentämiseen ja ajattelin kokeilla itsekkin samaa.. Saa nähdä kuinka meidän käy :)

Muutoin meidän barffaus on sujunut ongelmitta. Tosin nappulat kelpaavat edelleen eli ainakaan mitään nirsoilua tuota kuivamuonaa kohtaan ei ole tullut, vaikka osa barffaajista sitä mainostaakin. Nappulan ruokalistalla on siis tällä hetkellä lohta, maksaa, broilerin siipiä, sikanautajauhelihaa, vaihdellen poroa, kalkkunaa sekä muita elämiä sen mukaan, mitä sattuu milloinkin kaupasta käteen.

Pääsiäisen korvilla nappula saakin sitten seurakseen toisen karviaisen. Eipähän juuri tarvitse olla itsekseen kotona tämän jälkeen, vaikka me kaksijalkaiset oltaisiinkin töissä :)

Brownies

Mmmm, mikäpä sen mukavampaa kuin hemmotella makuhermoja viikonlopun kunniaksi. Tein siis viikonloppuna uuden leipomiskokeilun ja kohteena olivat ihanan suklaiset browniesit puolukoiden ja vaniljajäätelön kera. Täytyy kyllä sanoa, että sen verran olivat hyviä ettei pakkaseen riittänyt mitään ja luulen tekeväni tätä herkkua toisenkin kerran :D

Lauantaina oli tarkoitus käydä H:n kanssa syömässä sekä elokuvissa aamupäivän pitkääkin pidemmän koiranlenkityksen jälkeen. Toisin kävi. Koiruuden kanssa törmättiin hyvään nelijalkaiseen ystävään, jonka kanssa on mitä parhaimmat juoksuleikit. Niinpä tyttöset sitten kirmailivat hyvän tovin pitkin kenttää ja kotiin viemisinä mulla ja H:lla oli väsynyt, mutta tyytyväinen koiraneiti.


Vaan taisivat muutkin kuin vain koira olla väsyneitä, sillä niin vain löysimme itsemme nukkumasta (kaikki kolme vierekkäin) sohvalta :D Venähtäneiden päiväunien jälkeen ei jaksettu enään lähteä merta edemmäs kalaan vaan tyydyimme menemään "vain" syömään ulos. Harvinaista luksustahan se toki tuokin on opiskelijabudjeteille :)

Viimeisiä lämpimiä tälle vuodelle

Viikonloppuna taisi olla tämän kesän viimeisiä oikeasti hyviä ja lämpimiä päiviä. Onneksi ne tuli vietettyä loistavassa seurassa järven rannalla. Mukana oli myös neljä koirulia, mutta ne menivät menojaan jaolla tytöt ja pojat. Neitoset on ovat schappeja ja urokset bulldogeja, niin tuo vauhti oli hieman eriluokkaa..

Kyllä kaupungissa asuessa unohtaa kuinka paljon taivaalla onkaan tähtiä. Nyt, kun lähellä ei ollut niin paljon valoja kuin yleensä, näkyi tähtiä loputtomasti. Bongasivatpa muutamat meistä tähdenlentojakin..

Kuten tavallista, oli kuvien ottaminen taas kaikkea muuta kuin mielessä, joten poseeraamaan otettiin tyttöset muutamaa viikkoa aikaisemmilta tärskyilt :)

Vauhtia agilityyn

Meillä on "harvinainen" ongelma agilityssä. Nappula on niin rauhallinen, että sillä ei todellakaan ole kiire edes agilitykentällä vaikka se nauttiikin siitä suunnattomasti eikä jaksaisi odottaa vuoroaan muiden ollessa radalla. Neiti tekee laajat kaaret, katselee mennessään vähän maisemia ja jolkuttelee täysin omaa vauhtiaan. Kiltisti se tulee esteeltä seuraavalle eikä lähde harhailemaan muualle, mutta vauhti puuttuu kyllä täysin. Se on iästään huolimatta kotonakin erittäin rauhallinen eikä ilman vieraan koiran läsnäoloa kyllä hötkyile päämäärättömästi sinne tänne, niin kuin moni nuori koira tekee. Kavereiden kanssa kun päästään juoksemaan niin vauhtia kyllä löytyy eli kyse ei ole kunnosta tai siitä ettei sitä nopeutta olisi olemassa.

Ollaan nyt kokeiltu saada treeneihin vauhtia vinkuvan pallon avulla ja pientä sähäkkyyttä ollaankin saatu aikaiseksi. Nappula tykkää pallosta ja olisi kotipuolessa aina menossa vain palloa heittelemään, kun lenkille suunnataan.. Mutta siis. Ohjaajana, varsinkin ensimmäistä koiraani ohjatessa, tilannehan on suhteellisen mukava. Ehdin tehdä kaikki valssit ja muut kiemurat, ilman mieletöntä kiirettä. Nyt on kuitenkin treenattu jo hyvä tovi ja olisi kiva saada neitiin vauhtia. Ei sillä, että treenaaminen olisi itselle jo niin helppoa, että kaipaisin lisähaastetta, mutta nappulan saisi sillä väsyneemmäksi.

Toisinaan treeneistä kotiin mennessä muistelen niitä aikoja, kun aloitimme treeneissä käymisen. Nappula oli aina treenien jälkeen niin väsynyt, että bussiin kun pääsimme se simahti heti ja omalla pysäkillä sylissä nukkuvan pennun sai oikein herättää. Meidän palkinto treeneistä on, että neiti pääsee bussissa syliin nukkumaan.

Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta; miten olette saaneet koiriinne vauhtia? Mihinkään kilpakentille emme tähtää, kohan omaksi iloksemme (varsinkin karvakorvan) treenailemme :)

Gratinoituja juureksia ja kuivattuja omenia

 Arki alkoi sitten kunnon rytinällä. Töissä on kiirus ja tekemistä olisi enemmän kuin ehtii tekemään. Luojan kiitos homma on erittäin mielekästä!
Opinnäytetyö pitäisi viilata kuntoon, jotta sen saisi käsistä pyörimästä ja koira kaipaisi huomiota super paljon, kun joutuu viettämään pitkiä päiviä yksinään..

Maanantaina tein juureskratiinia, jonka jämät juuri söin. Melkoisen hyvää, vaikka itse sanonkin :) Vieressä onkin siitä kuvat ennen ja jälkeen uunin.

Nappulan treeni-luuk pääsi kuvaan juuri ennen treeneihin lähtöä viikolla. Tulipa tuossa pari päivää sitten kuivateltua omenaakin kappiin talvea odottamaan. Täytyy kyllä sanoa, että "omasta" puusta kerätyt on paljon parempia kuivattuina kuin kaupasta ostetut. Valitettavasti mun omenalähteeni puu ei tänävuonna tuottanut kuin muutaman omenan joten jouduin turvautumaan kaupan tarjontaan..

Hetki ennen arkea

Ylihuomenna olisi palattava arkeen. Voisin kyllä ottaa jokusen viikon vielä lomaa. Siis oikeaa lomaa ilman opparia :D Tänään testasin tomaattivuohenjuustokeittoa ja täytyy kyllä sanoa, että taatusti teen toistekkin.

 Ei ehkä kaikista houkuttelevin annos lautasella, mutta maku oli kyllä hyvä. Ensimmäinen minkäänlainen tomaattikeitto, mitä söin ja varsinkin minkä tein :)

Käytiin tossa illan leffailua varten kaupassa hakemassa kivennäisvettä samalla kun lenkitettiin turrit. Kumpikaan ei suuremmin tykkää tuosta lauman hajoamisesta ja näinpä kaupan ovea piti sitten vahtia herkeämättä H:n ollessa kaupassa.

Sen kummempia leffaherkkuja ei viitsitty hankkia, sillä kesän suunnitelma oli tiputtaa jokunen kilo ja

itsellä nuo kilot ainakin istuvat edelleen turhan 

tiukasti. Toki syy saattaa olla siinä, että alkukesän tiuha lenkkeily on jäänyt H:n sairastellessa ja milloin minkäkin syyn takia. Ja yksinhän lenkille ei voi lähteä, vai mitä :D

Nyt jos vielä hetken jaksaisi pusertaa tuota opparia tälle illalle niin sitten voisi katsoa rauhassa leffan ja käydä alkuyöstä juoksemassa..

Mökkeilyä

Ihanaa, viikonvaihde vietettiin mökillä kolmen koiruuden kanssa. Ovat muuten oikein oivallisia mustikankeruu-apureita! Jokainen heittää vuorollaan pitkäkseen sille mättäälle, mistä mustikoita yrittää kerätä. Suu vaan auki ja jos ei niitä mustikoita ymmärretä kerätä heille suoraan suuhun, tökkästään hieman kuonolla mustikoita kerääviin käsiin :D
Mökiltä sitten lähti mukaan oman koiraneidin lisäksi myös tämän sisko. Nyt olisi 1½ viikkoa jaloissa kaksi karviaista :) Toivoin kovasti, että tämä toisen koiran läsnäolo avittaisi oman neidin ruokailuja, mutta vielä mitä. Tänäänkin on aamupala kokonaan syömättä. Vieraileva tähti veti kyllä oman annoksensa (sian jauhelihaa, kasvismössöä ja lohiöljyä) hyvällä ruokahalulla, mutta tuo toinen neiti vain nyrpisti nenäänsä. Josko sitten iltapalalla..

Maanantaina alkaa työt. 1½ kuukauden "kesäloma" on hulahtanut hieman liiankin nopeasti ohi. Tämä viikko aikaa työstää opinnäytetyötä ja tekemistä olisi vielä kuinka ja paljon :s Taitaapi mennä viikonloppu mukavasti nenä kiinni kirjoissa ja tietokoneen näytössä :) Wuuh, heti kun oppari on palautettu (lopullisessa muodossaan) käyn kirjastossa lainaamassa kamalasti kaikkea hömppää, joiden pariin uppoudun samalla, kun syksy pimenee.

Tekisi mieli leipoa pakkaseenkin kamalasti kaikkea noista mustikoista, mutta kun ei mahdu niin ei vaan mahdu :/ Mulla tursuaa pakastin noita neidin raakaruokia. Mustikoita kerätessäkin piti lopettaa leikki ekan ämpärin täytyttyä, kun sen enempää ei ollut toivoakaan mahduttaa pakkaseen. Tiistaina pitäisi hakea 5 kiloa jauhelihaa pakkaseen. En kyllä tiedä yhtään, miten sen sinne mahdutan.. Onneksi on nyt 2 koiraa tyhjentämässä pakkasta :D