Asuntoautolla Latviaan

Mulla on ollut maha ihan solmussa ja jännittänyt jo paljon ennen reissua, vaikka ollaan kyllä reissattu Marian kanssa ennenkin. Matkaan lähdettiin Marian, Innan, Saden, Demin ja Dieselin kanssa torstaina, ja yöksi ajeltiin Helsingin satamaan, jossa yövyttiin asuntoautossa. Dieselin ensimmäinen reissu asuntoautolla, ja matkassa oli myös Marian nelikuinen tytär Inna, eli mulla oli mielestäni paljon jännitettävää.

Satamassa päätettiin olla nuukia, ja maksullisen parkin sijaan jätettiin auto tienvarsiparkkiin, jossa parkkeeraaminen oli ilmaista aamu 8.00 asti. Jatkossa ei kyllä enää säästetä tässä kohti. Läpi yön oli nimittäin hyvinkin vilkasta liikennettä, varsinkin aina kun satamaan tuli laiva tai laiva lähti. Tämän yön unet jäi koko porukalta harmillisen huonoiksi.

Olimme varanneet laivalle kattauksen aamupalalle, joten laivamatka kului mukavasti syödessä. Tallinnasta matka jatkui Pärnun kautta kohti Latvian rajaa, ja hieman Latvian rajan jälkeen pysähdyttiin juoksuttamaan koiria meren rannalle.

Aivan ihana auringon paiste saatiin rannalle seuraksemme, mutta keliä ei silti voinut edes hyvällä yrityksellä sanoa lämpimäksi. Mereltä puhalsi hyvin kylmä tuuli, mikä pureutui vaatteista läpi. Koiria ei kyllä keli tuntunut haittaavan.

Pysähdyksen jälkeen matka jatkui kohti Riikaa, missä olimme perillä illasta. Siihen sitten koirien lenkitystä, iltapesut ja nukkumaan. Taisi koiratkin olla uuvuksissa matkustamisesta, sillä yöllä oli hyvin hiljaista.

Lauantaina schapeilla oli erikoistuomari Marion ten Cate Hollannista. Ihana oli huomata, että Marion vertaili, arvioi, juoksutti ja pohti päätöksiään kaikessa rauhassa, vaikka kehä oli puolisen tuntia myöhässä. Paras uros- ja narttu kehissä Marion myös perusteli valintansa, mikä on aina mukavaa. 

Diesel oli ainoa juniori ja sai juniori sertin, mitä tältä reissulta Dieselille toivottiin. Tätä myöten Dieselistä tuli Latvian juniorimuotovalio. Paras uros - kehässä Diesel jäi toiseksi, pään kehittyneisyys ratkaisi voiton valiouroksen hyväksi. Sade oli oma ihana häsläävä itsensä, ja kun tuomari unohti kysyä Saden ikää, oli hän tehnyt omia päätelmiään iästä. Arvostelussa Saden iäksi on kirjattu 2 vuotta :D Paras narttu-kehässä Sade oli toinen ja matkaseuramme Demi ensimmäinen. Kovasti tuomari tykkäsi Saden temperamentista, mutta luuston keveyden sanoi olleen ratkaiseva tekijä järjestyksessä. Näin ollen Demi siis sai cacibin, ja Sade sertin sillä Demi on jo Latvian valio. Demi oli lopulta myös rop eli rotunsa paras, onnittelut!

Diesel ERI SA PU2 JSERT - > LV JMVA
Sade ERI SA PN2 SERT

Sunnuntaina tuomarina oli ranskalainen Christian Karcher, joka oli positiivinen yllätys. Herra tuntui tuntevan hyvin rotumääritelmän, ja löysi kyllä koirista ne virheet, joita niissä on. Dieselin kohdalla Christian kertoi pojan olevan hieman korkea hänen makuunsa. Myös korkeasta hännän kannosta hän sanoi, mutta tämä tieto oli "just for you". Muutoin Dieselin arvostelussa vilahteli ylistäviä sanoja.

Saden kanssa kehään mennessäni Christian nauroi, että ensin mulla oli korkea koira, nyt hyvin matala. Sadelle tuomari olisi toivonut hieman korkeutta tassuihin ja aavistuksen lyhyempää lanneosaa. Purennasta myös sanoi, että purenta on oikea, mutta ei erinomainen. Saden päähän ja luonteeseen tuomari kuitenkin ihastui, minkä tuloksena Sadelle sunnuntailta cacib ja sert, ja koska muita narttuja ei ollut kehässä oli Sade myös paras narttu ja lopulta vsp eli vastakkaisen sukupuolen paras.

Diesel ERI SA PU2 JSERT
Sade ERI SA PN1 CACIB SERT VSP

Näyttelyiden jälkeen lähdettiin kotimatkalle, ja sunnuntaina ajeltiin Pärnuun. Matkalla olisi ollut kovin kiva pysähtyä lenkittämään koiria taas meren rantaan, mutta koska auton avain vääntyi emmekä saaneet enää ovia lukkoon, emme uskaltaneet jättää autoa levähdysalueelle, jonne emme olisi rannalta nähneet. Niinpä ajelimme Pärnuun asti, missä sitten koirat pääsivät lenkille ja aikuisille saatiin ruokaa ja mielen ravinnoksi suklaata.

Maanantaina jatkettiin sitten matkaa kohti satamaa, josta varaamamme laiva lähti klo 12. Aamupalat syötiin ennen tienpäälle lähtöä, ja laivalla käytiin sitten syömässä, jotta jaksettiin ajella vielä Suomen puolella satamasta Tampereelle.

Kaiken kaikkiaan pitkä, mutta mukava reissu. Edellisestä reissustamme olikin vierähtänyt jo vuoden verran. Helpoimmasta päästä ei reissu ollut, mutta kaikesta selvittiin. Nyt on helppo hymyillä, ja vähän kun antaa ajan kulua, niin voi alkaa suunnitella seuraavaa yhteistä reissua..

Seuraava reissu on jo aivan nurkan takana. Ei meidän pitänyt vielä olla Viroon lähdössä, mutta nopeat liikkeet on näyttäviä, tai jotai sinnepäin :)  Eli perjantaina lähdetään taas reissuun, joskin tällä kertaa reissuseura on aivan vierasta ja auto niin täynnä, että reissusta tarvitsee selvitä minimimäärällä tavaraa. Toivottakaa meille onnea! Nyt olis monta valionarvoa katkolla, jos onni suo.