Koiratanssikisat korkattu!

Korkatiin helmikuussa koiratanssikisat, kun Valkeakosken koirakerho järjesti tuplakisat Akaan Viialassa. Osallistuimme siis Saden kanssa freestylen alokasluokkaan sekä kisoihin A että B.

Ai kamala, kun mua taas jännitti. Ja joko Sade reagoi mun jännitykseeni, uuteen halliin / mattoon tai sitä ei ehkä vaan kiinnostanut ihan täysillä.. Ekassa tanssissa Sade skippasi aika paljon liikkeitä. Alun pyörimiset sekä kertosäkeiden koreografiat jäivät kovin puutteellisiksi, vaikka Sade mukana kulkikin ja piti kontaktia. Vähän meni kuitenkin homma säheltämiseksi eikä tanssista saatu irti sitä, mitä olin toivonut.

Toinen tanssi lähti liikkeelle paljon paremmin, Sade teki alun pyörimiset, mutta muuten kontakti katkeilikin sitten pahemman kerran, kun Sade nuuskutteli pitkin mattoa. Kertosäkeet jäivät taas vajaiksia ja "sienien keräyksessä" Sade makoili vain paikoillaan. Aika kamala veto!

Että.. Ei mennyt tanssit ihan niinkuin toivoin :D Sama vireongelma puski esiin, minkä kanssa kamppailtiin pari vuotta sitten, kun kisattiin rally-tokossa. Ei muuta kuin lisää treeniä ja katsotaan uskalletaanko toiste lähteä kisoihin.

Käyttäytymisen jalostustarkastus

 Diesel kävi Schapendoes ry:n järjestämässä käyttäytymisen jalostustarkastuksessa 20.9.2020.

Oma fiilikseni tarkastuksesta on, että tämä oli hieman väkisin keksitty tarkastus, mikä mittasi vain sen, syökö koira vieraat ihmiset ja stressaantuuko se vieraasta ympäristöstä / vieraista ihmisistä. Paljon enemmän koen saaneeni tietoa koiristani MH-luonnekuvauksen sekä luonnetestin kautta. Toki tällä käyttäytymisen jalostustarkastuksella saadaan varmasti useammasta koirasta "jalostukseen käypä". Mutta tämä on siis vain mun mielipiteeni.

Tarkastuksessa Diesel esiintyi hyvin itsensä näköisesti. Olisin voinut kertoa jo etukäteen miten Diesel tulee käyttäytymään :D Ei siis ilmennyt mitään yllätyksiä. Täältä löydät Dieselin tulokset: käyttäytymisen jalostustarkastus .

1. Ihmisen kohtaaminen

Ensin kohdattiin siis vieras ihminen, joka istui tuolilla ottamatta kontaktia. Diesel meni suoraan tervehtimään ihmisen ja otti kontaktin vieraaseen. Myös palatessamme hetken kuluttua uudelleen vieraan luo, Diesel meni vieraan luo ottamaan kontaktin. Dieselin ime oli rennon ystävällinen.

Seuraavaksi vieras kysyi saisiko viedä Dieselin lenkille. Vähänhän Diesel katsoi, että oletko tosissasi, mutta lähti kuitenkin mukaan. Vähän matkaa vieras pääsi Dieselin kanssa kävelemään ennen kuin Diesel päätti, etät nyt palataan takaisin mun luo. Diesel siis veti vieraan perässään, jotta pääsi takaisin mun luokseni. Tämä oli hyvin odotettavissa, Diesel on kuitenkin hyvin vahvasti mun perääni ja haluaa tehdä mun kanssani hommia.

2. Käsiteltävyys

Seuraavaksi vieras kysyi saako Dieselin koplata läpi. Mikäpä siinä, ei Dieseliä haittaa, että siihen kosketaan. Diesel oli rennon ystävällinen vieraan silitellessä se nläpi ja nostellessa tassuja. Diesel antoi koskea kaikkialle. Ruksattavia kohtia olivat huulet, etujalat, takajalat, korvat, rinta, häntä, lavat sekä selkä.

3. Jahtaaminen

Sivusta heitettiin pallo ja katsottiin, miten Diesel reagoi. Omasta mielestäni Diesel katsoi lentävää palloa, mutta arvioijat ovat ruksanneet, että Diesel jäi haukkumaan paikoilleen. Yhtä kaikki, Diesel ei siis rynnännyt jahtaamaan lentävää palloa. Dieselin kanssa ei ole ikinä leikitty palloleikkejä, sillä meillä asuu kotona pallonatsi. Ei Diesel tosin ole osoittanut tarvettakaan jahdata mitään liikkuvia kohteita, eli ei yllätyksiä tässäkään osiossa.

Seuraavaksi pääsin itse leikittämään Dieseliä samaisella pallolla. Diesel ryhtyi kanssani leikkimään, tarttui palloon ja ravisteli sitä. Osoitti siis samaa leikkisyyttä, mitä se kotona ja muuallakin tarjoaa.

4. Aktiivisuus / passiivisuus

Seuraavaksi mun piti seisoa täysin passiivisena ja katsella puiden latvoja. Haluttiin nähdä, miten Diesel käyttäytyy. Hyvin tyypilliseen tapaan Diesel kierteli mun ympärilläni ja komensi mua haukkumalla. Dieselin vahvuus ei ikinä ole ollut "vain oleminen" vaan jotain pitäisi aina tapahtua. Diesel oli siis rauhaton ja äänteli.

5. Vieras koira

Mä jatkoin passiivisena seisoskelemista, kun esiin ilmestyi vieras koira. Koira kävi kävelemässä pienen lenkin siinä meidän edessä ja poistui paikalta. Diesel osoitti selvää kiinnostusta vierasta koiraa kohtaan. Koiran jo poistuessa Diesel palasi komentamaan mua haukkumalla, kun vieläkään ei tapahtunutkaan mitään.

6. Epätavalliset alustat

Alueelle oli sijoitettu ritilä sekä pleksi, joilla testattiin, miten koira reagoi epätavallisiin alustoihin. Diesel ei osoittanut kummallakaan alustalla pelkoa tai huolestumiseta vaan astui epäröimättä aloistoille ilman houkuttelua.

Riilällä Diesel käveli suoraan ritilälle, mutta poistui siltä samaa matkaa. Tuli kuitenkin pyydettäessä takaisin ja seisoskeli sitten ritilällä, kun niin oli pyydetty. Diesel oli rento seisoessaan ritilällä. Pleksillä Diesel käveli suoraan alustalle ja kävi siihen maate. Edelliseltä alustalta yhdisti, että siihen halutaan jäätävän. Kovin oli rento poika tälläkin alustalla. 

7. Ihmisjoukko

Ensin kävelimme kävelevää ihmisriviä vastaan (3+3), seuraavaksi juoksevaa ihmisriviä ja lopuksi ihmisriviä, jossa osalla oli sadeviitat ja osa aukoi sateenvarjoja. Diesel kulki rennosti mun vierelläni. Huomioi kyllä vieraat ihmiset, mutta ei niistä välittänyt. Dieselillä oli enemmin tylsää, sillä se yritti saada mut leikkimään ottamalla hihnaa suuhunsa ja kiskomalla siitä.

Seuraavaksi meidän ympärillemme tuli ympyrään seisomaan ihmisiä, jotka eivät katsoneet Dieseliä. Hetken kuluttua ihmiset tulivat lähemmäs ja pian ne lähtivät kiertämään meitä. Diesel oli rento eikä käytös muuttunut. Asento oli rento eikä ihmiset poikaa hetkauttaneet. Edelleen Diesel pyrki saamaan mun huomioni ja leikkimään mun kanssa hamuamalla hihnaa suuhunsa ja alkamalla vetoleikin.

8. Äänet

Seuraavaksi kierrettiin lenkki, minkä aikana soi pilli, kattilan kantta koputeltiin vasaran pehmeällä päällä, kattilan kantta kolisutettiin vasaralla ja sähköpora laitettiin päälle. Dieselin käyttätyminen ei muuttunut äänien aikana.

9. Muut huomiot

Rohkeuden yleiskuva: rento, ei merkkejä epävarmuudesta.

Rohkeuden yleiskuvassa tapahtuvat muutokset: ei muutoksia.

Havaittiinko toistuvaa vakavaan stressiin liittyvää tai stereotyyppistä käyttäytymistä? hihnassa roikkuminen.

Muita huomioita: Koira komentaa ohjaajaa haukkuen ja eri kohdissa hihnaa purren.

Jep, hyvin Dieselin näköinen suoritus. Tosta sen komentamisesta en tykkää, mutta itse olen sen hyvin pitkälti aikaansaanut..

Diesel 3v ja Sade 8v

Keväällä tuli taas vuosi täyteen ja juhlittiin Dieselin ja Saden synttäreitä 10 päivän päässä toisistaan.

Dieselin kanssa oli haaveena käydä maaliskuussa Latviassa kokeilemassa sitä "vikaa cacibia", mutta koronan takia näyttely peruuntui. Sinne meni mahdollisuus kansainväliseksi valioksi rnnern 3v juhlia. No, onneksi aina tulee uusia näyttelyitä, ja toivoakseni meillä on aikaa :)

Saden kanssa olin leikitellyt ajatuksella veteraanikehistä, mutta pääsiäisenä päädyin kuitenkin vetämään Sadelta tukan alas.. Saden turkki on niin kovin pehmeä ja huopaantuu päivässä, eikä neiti oikein arvosta tassujen harjaamista, joten päätin päästää meidät kaikki helpommalla ja ajella turkin alas. Samalla väheni oksien sekä muiden metsän antien määrä meillä sisällä! Diesel harvoin kantaa turkissaan risuja sisään, mutta Saden turkista sai aina viikon verran kerätä oksia yhden metsälenkin jäljiltä.

Mutta mitäpä muuta on vuodessa tapahtunut: Syksyllä 2019 pyörähdettiin Valko-Venäjällä hakemassa näyttelyistä titteleitä ja päästiin myös anomaan kansainvälisen muotovalion arvoa! Saden kanssa lopetettiin syksyllä 2019 agility, sillä kummastakin olkapäästä sekä toisesta kyynärästä löytyi nivelrikkoa. Alkuvuodesta käytiin pyörähtämässä koiratanssi kisoissa 2 startin verran ja muuten Sade on hoitanut maskotin virkaa Dieselin kisareissuilla.

Saden oloon ja olemiseen vaikuttaa paljon säiden vaihtelut. Kovin kosteilla keleillä Sade saa kipulääkettä ja lenkkeilee suosiolla vain lyhyempiä lenkkejä. Hyvällä kelillä taas mennään ilman kipulääkkeitä ja lenkitkin ovat ns normaaleja. Päivä kerrallaan tässä ihmetellään, miten nivelrikon kanssa toimitaan ja mitä tehdään.

Diesel puolestaan on vuoden aikana kerännyt itselleen rivin titteleitä näyttelyistä ja treenannut sekä kisannut agilityä. Paljon on vielä agilityn saralla tekemistä mutta ehkä se sieltä vielä tulee. Noin muuten Diesel on oma ilonen itsensä, aina valmis töihin ja tietää, mitä tahtoo. Tää koira ei ainakaan ole tossukka, vaikka sillä onkin hyvin lyhyt napanuora :D

Ylökkin seuramestarit vuosimallia 2020

Lauantaina 3.10.2020 kisattiin Ylökkillä agilityn seuramestaruuksista. Tuomariksi olimme saaneet Esa Lehdistön, ja palkinnoiksi olimme tilanneet hienot ruusukkeet, sekä saaneet Schwarzkopfilta loistavat setit.

Mulla oli Sade ilmoitettuna veteraaneihin ja Diesel kisaaviin makseihin. Ratajärjestys oli tällä kertaa kisaavien hyppyrata, junioreiden rata, veteraanien rata ja lopuksi kisaavien agilityrata. Vähän sai siis joka väliin olla juoksemassa, varsinkin kun sain kisaaviin makseihin testattavaksi vielä lainakoirankin. Ja ratojen välillähän piti luonnollisesti tehdä oma osansa päivän sujumiseen, eli toimia mm. tuomarinsihteerinä :D

Ensimmäisenä kisattiin siis Dieselin kanssa hyppyradalla. Meidän kompastuskivi on ollut jo pitkään kepit. Kepit ovat nyt sitten olleet työstössä tovin, ja sanalle "kepit" on haettu merkitys. Aiemmin sana kepit ei tarkoittanut D:lle mitään, vaan se oli ennemmin se mun liike, millä mentiin kepeille.

Mutta itse kisoihin! Radalla oli siis kepit heti tokana esteenä, mikä sopi meille enemmän kuin hyvin. Saatoin jo lähdöstä hetsata Dieseliä "Missä kepi? Mene kepit, mene!". En istuttanut Dieseliä perinteiseen lähtöön ollenkaan, vaan suoraan hetsauksesta päästin Dieselin hakemaan keppejä. Ja mitkä kepit Diesel tekikään! Kerrasta sisään ja nätisti loppuun asti. Esteiden 5 ja 6 väliin valssi, 10:lle saksalainen, 13:sta saksalainen, 14 ja 15 väliin valssi, 16 takaakierto ja kohti loppusuoraa.

Ai että, kun tuntui hyvältä! Hypyn 16 ohjasin toisin kuin olin rataan tutustuessani ajatellut, mutta muuten rata meni kuten olin ajatellut. Olipa ihanaa saada Dieselin kanssa ehjä ratasuoritus! Saatoin (hieman) olla naantalin keksiä tämän radan jälkeen. Varsinkin, kun Dieselin nolla oli maksien ainoa.

Pääsinpä tosiaan myös lainakoiran kanssa suorittamaan tämän radan. Mulle hyvin haastavaa, sillä kyseinen koira kulkee lähes puolet nopeammin kuin Diesel. Eli olin täysin pois mukavuusalueeltani. Kepit mä sössin, elisi tarvinut hieman jeesiä, kun aurinko paistoi vasten. Keppien jälkeen mentiinkin sitten puhtaasti aina esteelle 15 asti. Hypyltä 16 olin myöhässä ja yritin jotain onnetonta pelastusta, mutta sain koiran vain hyppäämään hypyn väärään suuntaan. Suurin onnistumisen tunne tällä radalla tuli siitä, kun ehdin tekemään valssin esteiden 5 ja 6 väliin. Tästä olin kyllä melko ylpeä!

Seuraavana juostiin junnujen ja sennujen eli veteraanien rata. Ihanaa, että rata on jotain muuta kuin S-muotoinen vaikka se olikin hyvin sujuva ja etenevä. Todella mukava rata juosta! Sade oli aivan fiiliksissään, että se pääsi radalle ja hommiin. Malttanut edes lähdössä pysyä :D Sade varasti kisauransa aikana lähdöstä ehkä kaiken kaikkiaan viisi kertaa. Ja nämä kerrat tarkoittivat aina, että silloin mentiin kovaa!

Ja niin mentiin nytkin. Sade juoksi minkä kintuistaan pääsi. Suu oli korvasta korvaan ja silmät loistivat onnesta. Kyllä taitaa pieni koira olla kaivannut agilityä! Rimat meillä oli vain 10 centissä, ihan rimattomana en viitsinyt juoksuttaa, jotta jäi fiilis siitä agilitystä. Juoksin Saden mukana esteeltä esteelle, jolloin Sade kulkee lujempaa kuin lähettäen. Valssit esteiden 5 ja 6 sekä 11 ja 12 väliin. Vielä persjättö esteiden 12 ja 13 väliin. Tätä mä olen kaivannut. Saden kanssa radalla juoksemista <3

Loppuun päästiin vielä juoksemaan kisaavien agiradalle. Vähän meinasi tulla haasteeksi lähdössä pysyminen enkä aivan päässyt sinne asti, minne olin ajatellut. Piti siis tekemäni valssi esteiden 3 ja 4 väliin, mutta lopulta tein 4:lle takanaleikkauksen. 6:lle saksalainen, 12-13 väliin persjättö,  15:sta saksalainen, 18-19 väliin valssi, pimeään putkeen lähetys ja tilaa suorittaa kepit itse.

Lähdön haasteiden jälkeen rata sujui tosiaan aika kivasti. Puomin alastuloon en ollut tyytyväinen. Osui, mutta ei niin hyvin kuin olisi pitänyt. Pitää siis laittaa treenilistalle nämä puomin jälkeiset käännökset. Diesel haki pimeän putken hienosti ja kun jätin tilaa suorittaa kepit, niin poikahan teki! Aivan loistavat kepit <3 Dieselille siis toinen nolla ja myös tältä radalta se oli maksien ainoa nolla. Hyvä Diesel!

Lainakoiran kanssa alku sujui suunnitelmien mukaan. Tein siis valssin esteiden 3 ja 4 väliin, 6:lle takaakierto-niisto, 13:sta lähetys, 15 saksalainen. Puomille pysäytys jolloin mulla oli aikaa sijoittua. Ja kabum. En sitten irrottanut koiraa takaakiertoon - kuvittelin vain, että kun se sieltä vauhdilla lähtee, niin ajautuu väkisin hypyn oikealle puolelle. Hänpä tulikin kilttinä poikana mun luokseni, kun ei muuta kerrottu. Eihän siinä, tähän asti aivan loistava rata, pieni moka ohjaajalta ja hylly taskuun. Ei muuta kuin B uudestaan puomin alastulolle, irrotus, valssi ja lähetys putken pimeään päähän. Pieni nyppäys ja koira putkessa. Kepeille lähetys ja vauhdilla valssaamaan keppien päähän, jotta kääntyi nätisti maalihypylle.

On muuten kovin erilaista tehdä Dieselin tai Saden kanssa kuin tämän astetta nopeamman lainakoiran kanssa. Kiitos, kun sain testata! Oli kivaa :)

Seuraavaksi laskettiin sitten tuloksia ja jaettiin palkintoja. Sade vei selvän voiton veteraaneissa ja on siis Ylökkin veteraanimestari vuosimallia 2020 <3 Myös Diesel voitti luokkansa selvästi ja on Ylökkin maksien mestari vuosimallia 2020 <3 Aika mahtava päivä meidän tiimiltä!

Kiitos Esa Lehdistö mukavista ja etenemistä radoista! Ja kiitos mukana olleille Ylökkiläisille mukavasta päivästä! Ens vuonna uusiksi :)

Ystävänpäivä-kisat Ylökkillä

Kisattiin viikonloppuna oman seuran kisoissa kolmen startin verran. Viime aikoina meidän haasteet on ollut vireessä, lähdöstä karkaamisessa, kepeissä ja keinussa.

Syksyllä Diesel karkasi kerran lähdöstä, ja koska mun pokkani ei pitänyt lähtöön palautuksessa, oli ongelma valmis. Syksyllä Diesel oli lapojen takaa myös melkoisen jumissa, minkä tajusin hieman liian myöhään. Parit kisat, missä keinun paukahdus on tuntunut pahalta ja nyt D väistää kisavireessä keinua.

Kisavire on myös ollut viime aikoina hukassa. Diesel on tullut lähtöön karmit kaulassa sen sijaan, että mielentila olisi ollut "oikea". Mielentilaa korjataksemme käytiin viikko sitten Tamskin kisoissa turisteina. Tarjolla oli yhden kentän kisat, mikä tarkoitti, että me saatoime käydä lämppä- / treenikentällä hieman harjoittelemassa samalla, kun ympärillä oli kisapöhinä. Teimme useita toistoja niin, että lämmittelyiden jälkeen laitoin Dieselin häkkiin, mistä hain sen sitten tekemään suorituksensa. Hihnassa suoraan kentälle, istutus, panta ja hihna pois ja "kisan aloitus". Jokusen kerran sain kyllä pojan lähtöön palauttaa, mutta saatiin sinne lopulta niitä onnistumisiakin.

Tällä kertaa testasin kisoissa taas hieman erilaista lähestymistä ja ennen omaa suoritusvuoroamme otin D:n tekemään istumisia ja lelulle tuloja vasta luvalla. Radalle lähdettiin sitten samalla tavalla kuin laidalla oltiin treenattu, joskin viskasin lelun radalle mennessä odottamaan kentän laidalle. Saatiinkin aikaiseksi kolme lähtöä, joissa mulla ei ollut käsissäni pala saippuaa tai koira, joka säntää heti, kun karvoista irti päästää. Kovin pitkälle en rohjennut vapautusta vielä venyttää, jotta saatiin onniustumiset. Niinpä vapautin D:n hyvin pian ohitettuani ensimmäisen hypyn. Tää ei ole vieläkään sellainen lähtö, minkä haluan, mutta suunta on ehdottomasti parempi. Ja tästä mä rupean hiljalleen taas venyttämään vaatimustani..

Mitäs muuta? Ainakin ne itse radat. Ekalla radalla otettiin keinulla kielto D:n väistettyä keinua. Hypyltä sain D:n kääntymään väärään suuntaan, mikä ei toki tehnyt muuta kuin kasvattanut suoritusaikaa. Kepeiltä otettiin myös vitonen D:n lopetettua kepit kesken. Väliin saatiin hyvä pätkäkin, mutta loppusuoralla, kun mun olisi pitänyt laittaa jalkaa toisen eteen, niin huutelin vain perästä putkea D:n juostessa ohi.. Tältä radalta 15 virhepistettä ja yliaikaa, kun saatiin hieman korjailla.

Toka agirata oli päivän huonoin rata. Keinulla vitonen, kepeiltä vitonen ja mä lakkasin ohjaamastakin, jolloin otettiin hylly. Tästä radasta ei suoraan sanottuna jäänyt edes kunnon mielikuvia sen suhteen, mitä me radalla häsellettiin.

Vikana oli hypäri, jossa mä kaaduin jo ennen tokaa estettä. Ei muuta kuin ylös ja homma jatkui. Tällä radalla oli aika haastava kepeille vienti, ja otettiinkin sitten kepeiltä vitonen. Muutoin ihan kivan tuntuinen rata. Tuloksena siis 5 ja luokkavoitto. Ei mennyt muillakaan hypäri kovin vahvasti.. :)

Ei muuta kuin keppitreeniä ja jos löytäisi epikset sopivana ajankohtana, niin voisi mennä treenaamaan keinua korkeammassa vireessä ja palkalla. Alla vielä meidän hypäriltä video. Kiitos Noora kuvaamisesta!

Agilityä Esa Lehdistön koulutuksessa

Hups, taas on jäänyt valmis teksti odottelemaan kuvaa ja sitä kautta julkaisematta. Tässä tämä nyt kuitenkin, jotta pääsee seuraavaa kirjoittelemaan.

Oltiin Lehdistön Esan opissa sunnuntaina, ja ai että – jäi kyllä hyvä fiilis! Viime vuonna tuli käytyä yhdellä kouluttajalla, jota ei kyllä ole luotu kouluttamaan, mutta Esa oli kyllä aivan elementissään. Treenin aikana tuli hyvin esiin meidän heikkoudet koirakkona,eikä kertaakaan päästy koko rataa menemään, niin silti ei jäänyt epäonnistunut olo. Esa haastoi sekä mut, että Dieselin. Tämmöisiä vetoja kaipaan kyllä ehdottomasti lisää normaalien viikkotreenien rinnalle!

Esa oli siis tehnyt meille 31 esteen radan, missä meille riitti haastetta ihan lähdöstä alkaen. Mun luottoni Dieseliin ei pelaa kaikissa tilanteissa, niinpä myös ihan siirtyminen esteelle kaksi oli mielessäni tuhoontuomittu jo ennen kuin yritin. Diesel yllätti mut kuitenkin erittäin positiivisesti ottamalla lähtöhypyn sen sijaan, että olisi tullut ohi! Muutama ohitulokin saatiin aikaan, mutta kaiken kaikkiaan tämä ei ollutkaan niin mahdoton kohta, kuin miksi sen mielessäni rankkasin. Ajatuksena siis oli, että koira jätettiin lähtöön ja tultiin itse esteen 2 taakse kutsumaan koira esimerkiksi pakkovalssilla. Esteelle kolme menemistä hinkattiinkin sitten enemmän, sillä mä koitin kiltisti pehmäntää linjaa koiralle sen sijaan, että olisin suoraan juossut kohti kolmos-rimaa. Aika monta kertaa sain tän tehdä uusiksi ennenkuin Esa oli tyytyväinen näkemäänsä. On se suoraan juokseminen vaikeaa! :D

Seuraavaksi treenattiin hyppyjä 8 ja 9, sillä Dieselin esteiden lukitseminen ei edelleenkään ole niin vahvaa kuin toivoisin, mutta toisaalta vuodentakaisesta on kuitenkin tultu isolla harppauksella eteenpäin. Vastakättä siis avuksi hypylle 8, jolloin koira saadaan kääntymään, 9 takaakierona ja mulle luontainen valssi (tee aikaisemmin!), jonka jälkeen kiihdytys puomille. Muutaman toiston jälkeen saatiin tämä onnistumaan ja päästiin jatkamaan puomille ja sen jälkeiseen elämään.

Puomilta hypyn 11 kautta oli totaalinen kilpajuoksu hypylle 12, jotta ehdin ohjaamaan sen takaakiertona. Arvatkaa vaan, liikkuiko mun jalka tarpeeksi rivakasti? No eihän se liikkunut. Niinpä kerta toisensa jälkeen teimme tämän pätkän uudelleen mun koittaessa spurtata aina vaan lujempaa ja lujempaa. Tässä kohtaa mulle muistuteltiin myös sanallisista käskyistä ja hengittämisestä radan aikana – ah, miten helppoa! Jalat aivan hapoilla sain lopulta armoa, ja tehtiin hypyn 11 kautta takaakiertoja hypylle 12. Täsä on meille selkeä treeninpaikka. Tarvitsee ruveta vahvistamaan takaakiertoja kauepaakin ja vauhdilla tultaessa.

Tämän jälkeen saatiin tauko. Tauko tuli kyllä tarpeeseen sekä mulle, että Dieselille. Diesel sai vähän palautusjuomaa ja käytiin ulkona jalottelemassa, minkä jälkeen se pääsi Saden kaveriksi häkkiin huilimaan.

Seuraava kierros jatkettiin sitten hypyltä 16, jotta päästiin treenaamaan ”putkihässäkkää”. Tässä meni kyllä oma pää niin pyörällä – mistä mä oon tulossa ja minne menossa? Olin suunnitellut hypyn 16 suorittamista siivekkeen ympäri pyöräyttämällä, mutta mulle todettiin, että ”ristiin” ohjaaminen olisi kuitenkin nopeampi. Eli takaakiertoon kauemman siivekkeen kautta ja lähemmältä kohti putkea. Aika kiva, varsinkin jos Diesel olisi katsonut eteenpäin eikä kytännyt Esalta namia :D

Kerran unohdin myös tulla putket takaisinpäin, ja ohjasin suoraan kepeille, mutta heti mut laidalta suolattiin Esalle. Testailtiin tähän pariakin erilaista ohjausta (pimeisiin putkiin lähetykset ja pakkovalssit sekä putken 24 kierto), ja saatiin lopulta aika kiva rytmikin ohjaamiseen ja Dieselin suoritukseen. Lopussa päästiin vielä tekemään ”loppusuoraa”, missä hyppy 29 oli haastava Dieselin kiertäessä koko esteen. Lisää vaan vahvistusta takaakiertoihin ja hyppyjen suorittamiseen.

Kaikkien koirakoiden tehtyä omat vuoronsa, Esa laittoi meidät vielä juoksemaan radan virtuaalikoiran kanssa hänen kellottaessaan suoritukset. Voin kertoa, että olin kyllä aivan puhki näiden treenien jälkeen! Mutta mikä fiilis! Tätä on aksa parhaimmillaan. Kokeillaan, tehdään, opitaan ja onnistutaan yhdessä <3

Treenin jälkeen Dieselille palautusjuomaa ja lähdettiin ajelemaan Taivalpirtille, missä juotin vielä Dieselin ennen kuin lähdimme Marian, Innan, Disan, Demin, Saden ja Dieselin kanssa geokätköilemään. Tämmöisiä vapaapäiviä lisää, kiitos! Jaksaa taas kummasti jokusen viikon eteenpäin :)