Tän tekstin piti sisältää hirveesti kuvia, sillä mulla oli kuvaaja keskiviikon treeneissä! Ikävä vaan, että kuvaaja ilmoittautui mukaan samalla minuutilla, kun ovesta piti jo lähteä ulos. Ei siis auttanut kuin ottaa kamera mukaan ja toivoa, että siinä on akkua. Vaan kuinkas sitten kävikään. H nappasi ehkä kolme kuvaa ennen kameran sammumista eli tämäkin tesksti on nyt sitten kuvaton. Ehkäpä mä saan viikonloppuna kuvia, kun haen siskon järkkärin lainaan :)
Samoin kuin aiempi ”Tokoilua” kirjoitukseni, niin myös tämä on kirjoitettu lähinnä omaksi luntikseni. 1½ vuotta pidin treenipäiväkirjaa siitä, mitä me treeneissä tehtiin, mutta nyt tämä on jäänyt enkä siis ole koko keväänä kirjoittanut mitään ylös (Boltin agialkeet onneksi raapustin tänne).
Samoin kuin aiempi ”Tokoilua” kirjoitukseni, niin myös tämä on kirjoitettu lähinnä omaksi luntikseni. 1½ vuotta pidin treenipäiväkirjaa siitä, mitä me treeneissä tehtiin, mutta nyt tämä on jäänyt enkä siis ole koko keväänä kirjoittanut mitään ylös (Boltin agialkeet onneksi raapustin tänne).
Boltin
kanssa on treenailtu pimeitä putkikulmia (hakee muuten melko nätisti jo!) ja
muutaman päivänä on tehty takaakiertoja. Takaakiertoihinkin vaihdeltiin keskiviikkona jo kulmaa, ja ihan kivasti Bolt kierteli ja suoritti esteitä :) Kotiläksynä tässä on lähetyskulmien vaihtelut sekä esteen jälkeen matkan jatkuminen ”suoraan” tai ”valssin
kautta”, että saa sitten jatkossa tarvittaessa vaihdettua tässä ohjauspuolta. Esteiden
yksittäinen suorittaminen alkaa olla aika sujuvaa, joskin vielä tarvitaan
paljon toistoja. A:ta ei olla edelleenkään tehty ollenkaan, keppikujaa puolestaan on hiljakseltaan lähdetty kaventelemaan. Keskiviikkona Bolt mahtui vielä suhteellisen
hyvin rallaamaan kujasta, pyllyn kuitenkin hakiessa jo hieman ”oikeaa”
keppiliikettä.
Boltin
kanssa kaivataan siis paljon toistoja, varmuuden ja estehakuisuuden saamiseksi. Ei juurikaan hätkähtele, vaikka teen
ohjauksessa persjättöä tai valssia, mikä vaikuttaa mun silmääni lupaavalta :) Mun pitää tsempata
ohjauksieni kanssa, että kerron tarpeeksi ajoissa, mihin seuraavaksi mennään.
Bolt kun ampuu esim putkesta kuin tykin suusta, niin sehän menee auttamatta
ohi, jos mä olen myöhässä. Myös muualla rataa vauhti on sen verran hurja, että
mun pitää tosissani juosta ja kertoa, mitä tehdään.
Tehtiin
muuten keskiviikkona ekaa kertaa okseria. En osaa sanoa huomasiko Bolt edes, että ei
ollut kyse ”normaalista hypystä” vai katsoiko se vain siivekkeistä, että jahas,
perus hyppy. Tekipä kuinka vain, niin nätistihän se loikkasi. Rengas on
loistava tällä hetkellä! Hienosti hyppää renkaasta eikä edes harkitse tulevansa
ohi. Tehtiin eilen siis ekaa kertaa medi-korkuisella renkaalla sekä lähettäen
että kutsuen ja toki molemmin puolin.
Tästä on
hyvä lähteä treenaamaan erilaisia ohjauksia. Kuivaharjoitteluna ollaankin jo
tehty poispäin kääntöä, sylkkäriä, persjättöä ja valssia. Persjätöä ja valssia
siis myös esteillä. Ja kokeilinpa kertaalleen myös poispäin kääntöä esteellä,
eikä ollenkaan hullumpi tuokaan. Tällä hetkellä olen kovin luottavaisin mielin,
tästä tulee vielä kunnon tykki radoille :)
Saden kanssa
on nyt koitettu saada keppejä omatoimisemmiksi (ettei mun tarvi kävelä mukana
loppuun asti) ja samalla vauhdikkaammiksi. Etupalkan kanssa on hieman
painiskeltu, että millä siitä saisi kivan, kun jos jätän kasan namia
etupalkaksi, Sade pysähtyy viimeiseen keppiväliin kysymään saako se ihan
oikeesti syödä namit. Jos etupalkkana on pallo ei se toimi, kun eihän se siellä
yksinään liiku eikä vingu. Viime pe saatiin etupalkka toimimaan avustajan
kanssa. Avustaja heiluttelee namialustaa ja palkkaa. Ja avot, jo löytyi vauhtia
ja paremmin itsenäisyyttä!
Leijeröinti
on vielä vaiheessa, sillä ei olla löydetty lelua, mitä tähän haluaisin käyttää.
Pientä leijeröintiä kyllä kestää, mutta esim esteen takaa keinulle lähetyksessä
hakee mielummin lähemmäs mua kuin esteelle. Muuta töitä vaativaa on vauhti.
Tässä on siis suoraa läksyä mulle: juokse tyttö, juokse! Ei se koira tule
nopeasti, jos mä jään varmistelemaan ja himmailen sitä kautta joka mutkassa
omaa vauhtiani. Tähänkin saatiin hyvä varmistus viime viikonloppuna, kun H innostui juoksemaan Saden kanssa radalla. H:n vauhti kun on suurempi kuin omani niin myös Sade pinkoi huomattavasti kovempaa :D Toistojen kautta Sadellekin varmasti kehittyy parempi estevarmuus, jolloin
pystyy luottamaan siihen, että kyllä se ne esteet (nekin, jotka ei ole suoralla
linjalla / selkeitä) suorittaa.
Saden kanssa
on nyt harjoiteltu myös poispäin kääntöjä, joita en aiemmin ole osannut vaatia
tai opettaa ollenkaan. Näitä ja sylikäännöstä pitäisi päästä vahvistamaan
paljon, että voidaan sitten jatkossa hyödyntää myös radalla tehokkaammin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti