Aikataulut
meni viimeinkin yksiin ja päästiin ottamaan muutama agi-startti, edellisethän
on otettu helmikuussa. Kisat olivat Eteläpuistossa, mikä tarkotti meille ihka
ensimmäisiä ulkokisoja J
Saden vire
oli loistava jo kisapaikalle saavuttaessa. Odotellessa omaa vuoroa se tarjosi
mahaanmenemistä yms., mikä lupailee yleensä aina korvia radalle. Luottavaisin
mielin siis lähdettiin starttiin, vaikkakin kepit tuottivat keskiviikkona sekä
edellisellä viikolla haastetta. Ei siis itse kepit, mutta se malttamattomuus, kun pitäisi jo päästä jatkamaan seuraavalle esteelle! Tämä on meillä nyt ihan uusi tilanne: Sade on
niin innoissaan, ettei malttaisi tehdä keppejä loppuun :D Meille tää on mun
mielestä hyvin positiivinen ongelma, mikä pitää vaan opetella vielä
hyödyntämään.
Nybergin rata oli profiililtaan hyvin sujuva,
mitään mahdottomia kiemuroita ja puolenvaihtoja ei ollut tiedossa, vaan
muutamalla takaakierrolla, vastakäännöksellä, edessä leikkauksella ja valssilla
selvittäisiin rata nätisti läpi. Sade heitti lähdössä taas maihin, mitä se on
nyt ruvennut tekemään aina, kun sanon ”paikka”. Tähän pitää puuttua, mutta
tuossa hetkessä totesin, että tähän ei puututa kisoissa vaan kotona sekä
treeneissä.
Loppusuoralla
oli ese, jolta käännyttiin n. 90 astetta, jotta päästiin viimeisille esteille.
Tässä ohjasin ehkä hitusen huonosti (vedin käden mahdollisesti alas? ), sillä
saatiin rima alas. Äkkiseltään en edes muista treenejä, missä olisi yksikään
rima tippunut, minkä vuoksi oletan syyn olleen mun ohjauksessani.
Jälkikäteen
voisin sanoa olevani rataan äärimmäisen tyytyväinen. Yhdestä kaarroksesta
(vastakäännös ennen ekaa putkea) olisi ehkä voitu nipistää muutama sekunnin
sadasosa, mutta muutoin rata oli sujuva ja etenevä. Tehtiinpä kakkosten radalle
myös oma nopeusennätyksemme, sillä yleensä ollaan oltu aivan ihanneajan rajoilla,
ja tällä kertaa alitettiin ihanneaika jopa 9,63 sekunnilla! J Meijän etenemä oli
siis 3,99 m/s. Tiedä sitten, oliko kyse ulkokentästä vai mistä, mutta nyt toi
alkoi näyttää ja tuntua siltä, kun pitäisi.
Tässä meidän rata:
Toka rata
oli sitten hyppyrata, missä ajattelin haastavimman kohdan olevan kaareva putki,
jonka ”väärä pää” oli suoraan linjalla. Alku menikin oikein kivasti ja kun
vielä selvittiin putken oikeaan päähän ja kepittely näytti kivalta, niin
huokaisin keppien lopussa jo mielessäni, että tästähän tulee hyvä. VIRHE! Ei
näemmä saa ikinä kesken keppien ajatella mitään muuta. Sade tuli kesken pois
kepeiltä, ja vaikka kuinka luulin laittaneeni sen takaisin oikeasta välistä,
niin ketuiksihan tuo meni. Seuraavalla kerralla tehdään sitten kiltisti koko
kepit uudestaan eikä yritetä jatkaa keskeltä.. Loppurata meni kuitenkin taas
tosi kivasti ja vauhtiakin löytyi. Tuon keppisähläilyn kanssa rata-aika oli
ihanneajan puitteissa (videon perusteella sanoisin, että -2s).
Tässä vielä
meidän toinen rata:
Radat on TAMSKin kisakamerasta.
Kisoista jäi
kaiken kaikkiaan eritäin hyvä fiilis ja kova luotto meidän yhteiseen
tekemiseen. Kovin lähellä oli taas puhtaat radat, eli paljosta ei ole kiinni J Ja toisaalta, onhan
meillä aikaa. Nyt on otettu koko kisauran aikana 12 starttia, mistä 6 ykkösissä
ja 6 kakkosissa, eli ei tästä vielä kiire ole kolmosiin. Joskin puhtaita ratoja
toki tavoitellaan, ja seuraavat startit ovatkin jo 14.5. Nokialla (2 kpl) ja
23.5. Ylöjärvellä (3 kpl).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti