Lihashuoltoa

Aikaa on mukamas kamalan vaikea löytää koirien hieromiseen. Hierominen kun ei myöskään onnistu niin, että toinen vaan pötköttelisi vieressä ja odottelisi omaa vuoroaan, ei ainakaan silloin, kun hierontavuorossa olisi Sade ja Dieselin pitäisi odottaa. Niinpä kynnys eristää Diesel lähes tunniksi toiseen huoneeseen työpäivän päätteeksi on iso, ja hieronta jää lähes poikkeuksetta tekemättä.

Olen nyt seuraillut jo tovin kumpaakin koiraa, ja pyöritellyt muutamia kysymyksiä, mihin en ole itse osannut vastata. Oli siis aika varata aika kokeneelle hierojalle, joka osaisi samalla vastata kysymyksiini. Hieronnat varasin jo marraskuun alussa, ajan saimme torstaille 20. joulukuuta. Tarvitsimme nimittäin ilta-ajan, päiväajan olisimme saaneet jo hieman aiemmin.

Saden kohdalla olen pistänyt huomiolle, että jos se on kipeä, niin se vetäytyy kotona omiin oloihinsa. Nyt ei tästä ollut viitteitä, mutta halusin ajatuksia siihen, onko oikean lavan taakse jäänyt jotain, mikä ei ole ikinä auennut – se kun vetää sieltä niin helposti uudelleen jumiin. Alkuviikosta Sadea harjatessani pistin merkille voimakkaat ihoreaktiot harjaamiseen. Neiti oli siis vetänyt jumiin muualtakin. Käsittelemään en kuitenkaan ruvennut, sillä meillä oli torstaille varattuna aika, eikä kovin voimakas käsittely parin päivän välein välttämättä olisi se paras ratkaisu.

Dieselin kohdalla olen pohtinut sen tapaa mennä maahan. Mielestäni se on maahan käydessään aina hieman toispuoleinen. Toinen polvi jää hieman ylemmäs. Reippaasti se käy maahan ja nousee sieltä, ei näytä mitään kivun merkkejä, mutta toi toispuoleisuus mulla pisti silmään. Lisäksi se kirputtelee selkäänsä. Ei päivittäin, mutta sen verran usein kuitenkin, että olen kyseisen toiminnon pistänyt merkille. Reilu kuukausi sitten Diesel myös A:ta suorittaessaan iski takajalkojen varpaansa A:n harjanteeseen ja pamahti koppakuoriaisasennossa maahan. Muutaman askeleen verran Diesel oli tuolloin kolmijalkainen, mutta seuraavana päivänä siitä ei enää nähnyt, että jotain olisi sattunut. Hiljalleen se kuitenkin rupesi lyhentämään takajalkojensa askelia, ja vetämään takajalat rungon alle seistessä.

No, mitä hieronnassa sitten löytyi? Tässä kohti on vielä hieman vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus, mutta Sadella on koko etukroppa jumissa. Vasen puoli oli pahempi kuin oikea, eli osittain voi olla kyse kompensoinnista. Myös Dieselin tapa laskelmoida lähestyminen väärin ja mätkähtää päin Sadea laittaa Saden kropan koville, eikä ainakaan helpota asioita. Lapojen välissä oli ja on suuret kuonakertymät, korvan takaa lähtien Sade veti kroppaansa suppuun, kyljet olivat lyhyet ja arat. Myös olkavarret kirrasivat liikettä vastaan, ja tassut saivat ison osan käsittelystä. Hieronnan aikana tuli puheeksi Saden vuotavat silmät, minkä jälkeen hieroja kävi läpi myös Saden kalloa silmien yläpuolelta löytäen oikean silmän yltä kireän kalvon. Eli Sade on kaikkea muuta kuin ihanteellisessa kunnossa.

Dieselin rytäkästä A:n kanssa en muistanut heti alussa sanoa, mutta toispuoleisen lantionasennon vuoksi Dieselin käsittely lähti liikkeelle takakropasta. Varpaiden kohdalla hieroja jo ihmetteli varpaiden ulkosyrjien jumeja, jotka jatkuivat kintereen sisäsyrjälä aina polven sisäsyrjään asti. Vasta tässä kohti muistin rytäkän A:n kanssa, mikä selittää kyllä hyvin tämän takajalkojen kunnon. Lantion seudun kalvot vaativat avaamista, ja Dieselin käsittely keskittyikin takakroppaan ja kylkiin. Myös hännän yläosa ja kyljet joutuivat käsittelyn kohteeksi. Selän LVT1 voi aiheuttaa lantioon ns. epävakautta ja liikettä, mikä sitten voi näkyä näinä kireinä kalvoina ja vinona lantion asentona. Nyt toivotaan, että kalvojen avaaminen toisi avun Dieselille ja lantion asento palautuisi, ja maahanmenoista tulisi tasapainoiset. Kovasti toivoisin, että tämä olisi nyt tämmöinen kertalaatuinen ongelma, eikä mitään herkästi uusiutuvaa.

Että näin, nyt sitten kumpikin lepäilee joitain päiviä, minkä jälkeen rupean käymään kummaltakin läpi tassuja, kylkiä, rintarankaa, Dieseliltä lonkankoukistajia, lannerangan aluetta ja etukroppaa, Sadelta niskaa, olkavarsio, lapoja ja takakroppaa. Lisäksi lämpöhoitoa ja lepoa agilitystä, jotta saadaan nyt homma kerrasta kuntoon, eikä tarvitse koko kevättä käyttää kuntoutumiseen. Eli aikaa hieromiselle on vaan järjestettävä. Pitänee iskeä kalenteriin, niin ei tule kalenteroitua kyseisiin ajankohtiin muuta. Samalla Dieselin suunniteltu eka agikisa lykkääntyy, mutta onneksi meillä on aikaa.

Muistutuksena itselleni ja kaikille muille agilityn harrastajille (toki muutkin lajit), kopsasin alle Sagin sivuilta löytyvästä koulutusohjaajan materiaalista muutaman pätkän liittyen agilitykoiran lihashuoltoon, alku- ja loppuverryttelyyn sekä palautteluun. Artikkelin kirjoittaja on Leena Piira, koko materiaalin löydät täältä . Hyviä juttuja, mihin meidän jokaisen pitäisi kiinnittää kunnolla huomiota!

Lihashuolto sisältää

• Alkuverryttelyn (kaula- ja selkärangan taivutukset, raajojen passiiviset eteen-taakse liikkeet)

• Loppuverryttelyn

• Lihasvenyttelyt tarvittaessa

• Palauttavat lenkit ja muu liikunta vapaa-ajalla

• Hieronnan

• Muut hoidot

• Ravinnon ja nesteytyksen

Hyvän kilpailusuorituksen edellytyksenä on koiran ja ohjaajan hyvä peruskestävyys, vauhtikestävyys ja lajitaidot. Harjoitus- ja kilpailukauden jälkeen on hyvä pitää useamman kuukauden lepokausi, jolloin palaudutaan kilpailukauden rasituksista sekä fyysisesti että henkisesti.

Lepokauden jälkeen aloitetaan aina peruskestävyyden harjoittelulla, jonka jälkeen voidaan siirtyä vauhtikestävyyden harjoitteluun. Peruskestävyyden harjoittelu tarkoittaa pitkäkestoista (45–90 min) rauhallista (matala sykkeistä) liikuntaa, jolloin hapen käyttö ja saanti ovat tasapainossa.

Vauhtikestävyyden harjoittelu tarkoittaa lyhytkestoista (30 min) intervallityyppistä liikuntaa (syke korkealla), jolloin happea kulutetaan enemmän kuin saadaan.

Monet harrastukset rasittavat erityisesti koiran eturaajoja sekä kaula- ja rintarangan yläosaa, koska koiran kehon painopiste on TH 2 nikamalla. Seistessä 60 % kehon painosta on tällä alueella ja liikkeessä 90 % kehon painosta kohdistuu siihen. Esim. hyppyjen alastulossa vartalon paino on täysin eturaajoilla. Esteen yli ponnistus vaatii tervettä alaselkää ja takaraajojen niveliä.

Terve rakenne on ensisijainen edellytys harrastuskoiralla. Lisäksi tassujen ja kynsien kunto, koiran paino, lihasten kunto sekä nivelsiteiden joustavuus ovat tärkeitä, jotta harjoittelu ja kilpaileminen ovat miellyttäviä koiralle ja ohjaajalle.

Alkuverryttely

Alkuverryttelyn tarkoituksena on aktivoida lihasten verenkiertoa ja näin valmistaa keho fyysiseen suoritukseen. Hyvä alkuverryttely vähentää vammoja ja parantaa suoritusta. Alkuverryttelyn tulee olla tarpeeksi pitkä, jotta kaikki verisuonet ehtivät avautua lihaksen sisällä. Riittävä alkuverryttely on n. ½ tuntia ravilla liikkuen. Ravin nopeutta lisätään vähitellen: 10 min hidas ravi, 10 min nopea ravi, 10 min hidas ravi.

Verryttelyn jälkeen lämmitellään vartalon syviä lihaksia rangan vieressä selkärangan taivutusliikkeillä (kaularanka, rintaranka, kylkiluut):

• Koira seisoo, vie makupalalla ohjaten koiran kuono sivulle niin, että se koskettaa lapaan, eturaajat pysyvät paikalla.

• Koira seisoo, vie makupalalla ohjaten koiran kuono sivulle niin, että se koskettaa viimeiseen kylkiluuhun, eturaajat pysyvä paikallaan

• Koira seisoo, vie makupalalla ohjaten koiran kuono sivulle niin, että se koskettaa lantioon, koira saa ottaa eturaajalla askeleen.

• Koira seisoo, vie makupalalla ohjaten koiran kuono alas ja eturaajojen väliin.

• Koira seisoo, vie makupalalla ohjaten koiran kuono ylös kohden kattoa.

Liikkeet tehdään rauhallisesti, ja jokaisessa liikkeessä viivytään 2–3 sekuntia. Liikkeitä toistetaan 5–10 kertaa. Näitä voi tehdä myös ulkoilun yhteydessä, jotta koira tottuu niihin.

Harjoitusten ja kilpailujen aikana koira on hyvä pitää lämpimänä kevyellä liikkeellä. Talvella on hyvä käyttää lisäksi koiralla takkia. Kylmässä tai voimakkaassa tuulessa koiran paikalla makuuttamista ja seisottamista tulisi välttää. Lämmittämättömien hallien pohjamateriaalit ovat usein erittäin kylmiä, joten koiralle on hyvä varata kylmyyttä eristävä alusta seisomista ja odottamista varten.

Loppuverryttely

Loppuverryttely tehdään harjoitusten ja kilpailusuorituksen jälkeen liikuttamalla koiraa rauhallisella ravilla niin, että koira voi tehokkaasti uloshengitysilman kautta poistaa lihakseen syntyneen kuona-aineen eli maitohapon. Tämä on tehokkain tapa poistaa maitohappoa pois lihaksen verenkierrosta suorituksen jälkeen. Loppuverryttely kestää niin kauan kunnes koiran hengitys tasaantuu, tarvittaessa ½ tuntia. Talvella on hyvä laittaa takki koiran päälle tämän jälkeen.

Miksi verryttelyt ovat tärkeitä?

• Niillä autetaan hermolihasfysiologiaa valmistautumaan suoritukseen ja palautumaan sen tuomasta rasituksesta

• Ne vähentävät vammautumisriskiä

• Niiden avulla ehkäistään lihasten kipeytymistä ja lyhentymistä

• Niiden avulla liikkuvuus pysyy hyvänä raajojen nivelissä ja selkärangassa

• Ne mahdollistavat koiran kivuttomuuden rasittavienkin harjoituskausien aikana

• Ne parantavat koiran suoritusta, koska keho on valmiimpi rasitukseen

• Ne nostavat koiran motivaatiota

Palauttavat/rentouttavat lenkit

Palauttavat/rentouttavat lenkit tarkoittavat koiralle mahdollisimman taloudellista tapaa liikkua 30–45 min. Useimmille koirille se on kevyttä ravia mielellään pehmeällä alustalla. Ravi on koiralle taloudellinen tapa liikkua. Se on aerobista liikkumista eli keho saa happea yhtä paljon kuin tarvitsee sitä lihastyöhön. Ravi myös rentouttaa selkärangan asentoa ja liikettä suorittavia lihaksia. Nämä lenkit ovat tärkeitä kilpailuiden ja raskaiden harjoitusten jälkeisenä päivänä, jolloin elimistö palautuu vielä fyysisestä rasituksesta.

Pehmeässä, vaihtelevassa maastossa ulkoilu on hyvää liikuntaa harrastuskoiralle. Koiran lihaksistolle on erittäin hyvä, jos se ulkoillessa käyttää kaikkia liikelajeja tasapuolisesti (kävely, ravi, laukka). Ryntäilevää ja rajusti liikkuvaa koiraa on hyvä ensin pitää taluttimessa ennen kuin päästää sen juoksemaan vapaana, jotta lihaksisto ehtii lämmetä.

Koiran juoksuttaminen polkupyörän vieressä on suotavaa, jos se tapahtuu mahdollisimman pehmeällä alustalla ja koiran juostessa vaihtelevasti pyörän molemmilla puolilla. Näin kehon vasen ja oikea puoli kuormittuvat tasapuolisesti.

Kesällä harrastuskoiran on hyvä uida mahdollisimman paljon, jolloin keho kuormittuu eri tavalla. Rauhallinen uinti rentouttaa lihaksia. Raivoisa esineen perässä uinti ja liian kylmä vesi eivät rentouta koiran lihaksia. Jos koira on ”huono” uimari teknisesti, on hyvä opettaa koiralle oikea tekniikka esim. pelastusliivin avulla. Hyvän uimarin tunnistaa siitä, että selkä ja häntä ovat veden pinnalla, etu-ja takaraajat tekevät symmetrisesti uintiliikkeitä.

Rentoutuminen

Kilpailevan koiran tulee osata rentoutua ja levätä harjoitus- ja kilpailupaikoilla sekä kotona. Riittävä lepo auttaa tuki- ja liikuntaelimistöä palautumaan rasituksesta ja jaksamaan paremmin fyysistä rasitusta. Jännittynyt, hermostunut tai stressaantunut käyttäytyminen lisää lihasten happamuutta jäykistäen lihaksia selvästi. Tarvittaessa koiralle on opetettava rauhoittumista. Rauhallinen sivelyhieronta, korvien ja tassujen hieronta auttavat.

Oikea ravinto ja riittävä nesteytys auttavat myös lihaksia suoriutumaan rasituksesta ja palautumaan siitä. Lihakset happamoituvat helposti, jos elimistössä on liian vähän energiaa tai koira ei juo riittävästi.