PetBiomics Aineenvaihduntatutkimus

Kävimme Saden ja Dieselin kanssa Hannes Lohen tutkimusryhmän näytteenotossa 20.7.-18. Rotuyhdistyksemme toiveena oli, että mahdollisimman moni kävisi näytteen antamassa, sillä rodustamme on löytynyt ns ”mysteerisairaus”. Mukavasti rotumme aktiivit järjestivätkin tilaisuuksia, johon saattoi mennä näytteen antamaan. Jokaiselle halukkaalle löytyi varmasti tapahtuma, johon mennä.

Homma eteni siis niin, että täytimme etukäteen laput, missä kyseltiin koirien mahdollisista sairauksista, harrastuksista (rasitustasoista) yms. Ennen näytteen antoa koirille pidettiin päivän paasto, ja itse näytteenotossa sitten otettiin tassusta pienet putkilot verta. Missään vaiheessa ei tarvinut leikellä turkkia tai antaa mitään dopingeja, eli näytteen anto ei sotkenut meidän syksyn näyttely- eikä kilpailusuunnitelmia. Kaiken kaikkiaan hyvin helppo toimenpide, millä saatiin kerättyä paljon tietoa.

Näytteen kävi antamassa kaikkiaan yli 6000 koiraa, joista schapeja oli ymmärtääkseni yli 150. Hienoa aktiivisuutta rotumme edustajilta! Suuri määrä näytteitä mahdollisti sen, että tutkimusryhmä pystyi laskemaan veriarvoille viitearvot sekä tutkimaan mm. näytetyyppiin, käsittelyyn, säilyvyyteen ja testin toistettavuuteen liittyviä tekijöitä. Nyt tutkimusryhmä on siinä vaiheessa, että saimme sähköpostiin omien koiriemme tulokset ihmeteltäviksi.

Saadut tulokset kertovat siis verenkuvasta näytteenottohetkellä. Eli mitään panikointia tulosten pohjalta ei parane suorittaa, mutta jos oman koiran tulokset huolettavat, voi eläinlääkärin konsultointi tai kontrollinäyte olla paikallaan. Meidän kohdalla tuloksista ei löytynyt mitään, mikä olisi nostanut sykettäni. Laitan hieman alemmas Saden ja Dieselin tulokset, sekä tulosten mukana tulleet selitykset mitatuista arvoista.

Mutta palataan vielä siihen moppitukkien mysteerisairauteen, josta alussa mainitsin. Yhdistyksemme facebookista löytyy tällä hetkellä tämmöinen teksti, johon mysteerisairautta on pyritty tiivistämään. Tämän lisäksi fb:ssä olevassa tekstissä on myös yhteystietoja, mistä asiasta saa lisätietoja, mutta jätän ne laittamatta tähän. Halukkaat löytävät yhteystiedot facebookin Schapendoes in Finland –ryhmästä.

”Alkuvuoden 2018 aikana some-keskustelussa nousi esiin koiria, jotka kärsivät samoista oireista, joita ovat laihtuminen, syömättömyys, oksentelu, ripulointi, väsymys, huono rasituksensietokyky, huono lämmönsietokyky, läähättely, lihaskireydet takaraajoissa, takaraajojen tärinä ja venyttely. 

Oireilevilta koirilta on eläinlääkärin tutkimuksissa löytynyt myös kohonneita veriarvoja, mm. kreatiinikinaasi (CK) sekä maksa-arvot (ALAT, ASAT). Oireilevien koirien osalta asian selvittelyä jatketaan ja edistymisestä kerrotaan, kunhan lisätietoja saadaan.”

Moni onkin käynyt otattamassa koirastaan CK, ALAT ja ASAT arvot, ja yllätyksiä on tullut paljon. Monella täysin oireettomallakin koiralla on voinut kyseiset arvot olla taivaissa. Varmaa syytä kohonneille arvoille ei ole löytynyt, ja monet ovat saaneet lääkäreiltä vain arvailuja mahdollisesta syystä. Mysteeritapauksille on perustettu oma fb-ryhmä, missä asian kanssa painivat jakavat tietoa ja vertaistukea. Näiden kohonneiden arvojen vuoksi, myös toivottiin, että mahdollisimman moni kävi näytteen antamassa Lohen tutkimusryhmälle. Haaveena nimittäin on, että jossain kohti saataisiin selvyys kohonneista veriarvoista, ja Lohen ryhmä on ilmaissut mielenkiintoa asiaa tutkia.

Tällä hetkellä on löytynyt noin kaksikymmentä nuorta schapea, joilla esiintyy vaihtelevasti eri oireita ja/tai kohonneita veriarvoja. Tämän mysteerisairauden on myös epäilty olevan etenevä. Ilmeisesti asian selvittämistä varten on perustettu työryhmä, joka on esittänyt, että vaikka oireilevat ovatkin nuoria schapeja, olisi terveystalkoita hyvä laajennettavan yli 7-vuotiaisiin, varsinkin oireilevien koirien kanssa samoja sukulinjoja noudattaviin yksilöihin kontrollien saamiseksi.

Herkkänahkaisten ei ehkä kannata lukea seuraavaa pätkää, vaan skipata suoraan sen yli tonne Saden ja Dieselin tuloksiin :) Tarkoitus ei nimittäin ole vähätellä asiaa eikä aiheuttaa mielipahaa, mutta..

Uskon, että tämä mysteerisairaus on joissain määrin todellinen, mutta täysin vakuuttunut en ole. Rohkenen kuvitella, että osasta koiria tehdään kertomuksiin sairaampia, kuin ne todellisuudessa olisivatkaan. Ja tämän mysteerin piikkiin on ehkä niputettu ”ongelmia” ilman, että ne välttämättä siitä johtuvatkaan. Se on vain ollut helppo tapa selittää asioita, mitkä ovat nousseet pinnalle.

Hieman siis kyseenalaistan tätä asiaa. Hienoa kuitenkin, että hommaa on ruvettu tutkimaan, sillä olisihan se korkea aika saada selvyys, miksi veriarvot ovat koholla. Ja nyt ei puhuta hienoisesta kohonneisuudesta, vaan osalla arvot ovat olleet sitä luokkaa, että lääkärit ovat ihmetelleet, miten yksilöt ovat hengissä. Ilmeisesti näitä kohonneita veriarvoja on tupsahdellut tietoisuuteen myös noin 10 vuotta sitten, jolloin homma oli tapetilla ja koiria testattiin. Tästä on myös kyselty Holannista sekä muista maista, ja vaikka muuallakin ollaan asiasta tietoisia, ei asiaan ole kuitenkaan tullut ratkaisua. Voiko kyseessä siis olla veriarvojen osalta rotuominaisuus, kuten ilmoille on heitelty? Ja noi oireet on sitten oma juttunsa, eivätkä ole kytköksissä kohonneisiin arvoihin? Miten paljon ruokinta tai koiran jatkuva ja korkea stressi voivat esimerkiksi vaikuttaa arvoihin? Tai vaihtoehtoisesti, miksi kaikki korkeat arvot omaavat yksilöt eivät oireile?

Paljon jää ilmoille kysymyksiä, niin mulla kuin monella muullakin. Itse pohdin käytänkö Saden ja Dieselin jossain vaiheessa CK, ALAT ja ASAT –testeissä vaiko en. Kumpikaan ei ole ikinä oireillut. Tai kaikkeahan sitä voisi selittää mysteerillä, mutta mun mielestäni mulla on kaksi täysin tervettä koiraa. Vai testautanko vasta sitten, kun tästä mysteeristä selviää enemmän tai jos jompikumpi joskus alkaa oireilla? Sadehan täyttää ensi keväänä jo 7-vuotta, eli ei ilmeisesti sen jälkeen enää kuulu ns riskiryhmään. Diesel puolestaan täyttää keväällä 2-vuotta, eli olisi ns riskiryhmässä. Pohdittavaksi jää, tulenko nämä arvot ottamaan vaiko en..

Ja sitten niihin PetBiomics Aineenvaihduntatutkimuksen tuloksiin! Ilokseni olen päässyt katselemaan Dieselin sukulaistenkin tuloksia. Dieselin lisäksi näytteen on käynyt antamassa Dieselin kaksi siskoa, äiti, pappa ja mummo sekä veli- ja siskopuolet. Kaikkien tuloksia en ole päässyt hipelöimään, mutta ei niissäkään kuulunut mitään ihmeellistä olevan, mitä suullisesti tuloksista kuulin.

Dieselillä oli kreatiini aavistuksen verran viitearvojen yläpuolella. Viiteväli on siis 39-107 umol/l ja Dieselillä kreatiinia oli 109 umol/l. Ei siis niin paljoa yli, että aiheuttaisi toimenpiteitä tai edes seurantaa. Kaikki muut arvot olivat nätisti viitearvojen sisällä. Sadella puolestaan VLDL-triglyseridit alle viitearvon. Viiteväli on siis 17-677 umol/l, kun Sadella VLDL-triglyserdit olivat 12.8 umol/l. Muut arvot olivat nätisti viittearvojen sisällä. Myöskään tämä ei aiheuta jatko-toimenpiteitä.

Tässä Saden tulokset:

Ja tässä Dieselin tulokset:

Tässä tulosten mukana tullut kuvaus mitatuista arvoista:

Kreatiniini

Kreatiniini on lihasten kreatiniinifosfaatin hajoamistuote. Lihaksista kreatiniini kulkeutuu munuaisiin, jossa siitä lähes 100 % eritetään virtsaan. Päivittäin virtsaan eritetyn kreatiniinin määrä onkin riippuvainen lähinnä lihasmassan määrästä. Kreatiniinin jääminen elimistöön puolestaan aiheutuu tyypillisimmin munuaisten ja virtsateiden sairauksista tai munuaisten verenkierron heikkenemisestä. Veren kreatiniinipitoisuutta käytetäänkin yleisesti munuaistoiminnan mittarina yhdessä urean kanssa. Erittäin lihaksikkailla koirilla veren kreatiniinipitoisuus voi olla normaalia korkeampi. Kreatiniiniarvo tulee mitata paastonäytteestä, sillä syöminen voi nostaa veren kreatiniinipitoisuutta.

Albumiini

Albumiini on seerumin runsaslukuisin proteiini. Yli 50% kaikesta seerumin liukoisesta proteiinista on albumiinia. Albumiinilla on tärkeitä tehtäviä mm. veren kolloidiosmoottisen paineen ylläpitäjänä, kantajamolekyylinä ja veren normaalin pH:n ylläpitäjänä. Albumiinin puute johtaa veden vuotamiseen kudoksiin aiheuttaen vesipöhöä. Albumiinikonsentraatiota käytetään tunnistamaan ongelmia nestetasapainossa, munuaisten, maksan ja suoliston toiminnassa ja tulehduksellisten sairauksien tarkkailussa.

Glukoosi (verensokeri)

Glukoosi (verensokeri) toimii solujen energianlähteenä. Verensokeria säädellään tiukasti hormoninerityksen (mm. insuliini, glukagoni) avulla. Verensokerin voimakkaan nousun yleisimpänä syynä on diabetes mellitus eli sokeritauti. Verensokeri mitataan luotettavasti vain paastonäytteistä, sillä syöminen voi lisätä verensokeritasoa. Matalaa verensokeria eli hypoglykemiaa voivat aiheuttaa esimerkiksi insulinooma tai diabetespotilaiden insuliiniannostelun ongelmat. Punasolujen viivästynyt erotus näytteestä aiheuttaa glukoositason laskua näytteessä.

Laktaatti (maitohappo)

Laktaattia eli maitohappoa tyypillisesti muodostuu, kun energiankulutus on energiantuotantoa suurempaa. Suurentuneen energiankulutuksen lisäksi verenkiertohäiriöt voivat nostaa laktaattipitoisuutta. Laktaattipitoisuuksien tarkkailua käytetään eräiden sairauksien ennusteen arvioinnissa, ja korkea pitoisuus on näissä sairauksissa yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen. Myös rankka urheilusuoritus nostaa laktaattipitoisutta, ja urheilukoirilla laktaatin seurantaa voidaankin käyttää verenkiertoelimistön ja metabolian toiminnan tarkkailussa. Punasolujen viivästynyt erotus näytteestä aiheuttaa laktaattipitoisuuden kohoamisen näytteessä.

Sitraatti

Sitraatti on tärkeän metaboliareitin, sitruunahappokierron, välituote.

Alaniini

Alaniini on niin sanottu ei-välttämätön aminohappo, sillä koiran elimistö pystyy muodostamaan sitä muista aineista. Alaniinilla tärkeä rooli typen kuljetuksessa yhdessä glutamiinin kanssa. Alaniinia voidaan myös käyttää energianlähteenä, se vahvistaa immuunipuolustusta ja sillä on tehtäviä sokereiden, kolesterolin ja orgaanisten happojen aineenvaihdunnassa. Alaniinia on runsaasti proteiinipitoisessa ruuassa. Esimerkiksi liha, kala, kananmunat, pavut, maitotuotteet ja herneet sisältävät runsaasti alaniinia.

Glutamiini

Glutamiini on niin sanottu ei-välttämätön aminohappo, sillä koiran elimistö pystyy muodostamaan sitä muista aineista. Glutamiini toimii elimistön pääasiallisena typen kuljettajana. Glutamiinin metaboliatuotetta glutamaattia tarvitaan aivoissa signaalinvälitykseen. Glutamiinia tarvitaan myös nukleotidien, eli DNAn rakennusyksiköiden, rakennuksessa. Glutamiini on herkkä lämmölle, eikä kestä yli kolmen vuorokauden säilytystä huoneenlämmössä.

Glysiini

Glysiini on niin sanottu ei-välttämätön aminohappo, sillä koiran elimistö pystyy muodostamaan sitä muista aineista. Glysiinillä on tärkeitä tehtäviä monissa elimistön toiminnoissa. Glysiini on nisäkkäissä runsaslukuisimman proteiinin, kollageenin, ainesosa. Kollageeni toimii rakenneproteiinina monissa kudoksissa, kuten luissa, jänteissä ja rustossa. Glysiiniä tarvitaan myös nukleotidien muodostamiseen, sappihappojen aineenvaihduntaan ja keskushermoston välittäjäaineeksi.

Leusiini

Leusiini on niin sanottu välttämätön aminohappo. Tällä tarkoitetaan sitä, että koiran elimistö ei pysty muodostamaan sitä muista aineista ja sitä on saatava riittävästi ravinnosta. Leusiinia tarvitaan proteiinien muodostukseen sekä moniin elimistön toimintoihin. Leusiinia käytetään esimerkiksi elimistön sokeritasapainon säätelyyn, lihasten ja luiden kasvuun ja korjamiseen, hemoglobiinin muodostukseen, kasvuhormonien muodostukseen ja haavojen paranemiseen. Leusiini myös estää lihasten hajoamista vammojen ja vakavan stressin seurauksena.

Fenyylialaniini

Fenyylialaniini on niin sanottu välttämätön aminohappo. Tällä tarkoitetaan sitä, että koiran elimistö ei pysty muodostamaan sitä muista aineista ja sitä on saatava riittävästi ravinnosta. Fenyylialaniini toimii esiasteena monille tärkeille proteiineille ja entsyymeille. Näihin kuuluvat esimerkiksi kilpirauhashormoni tyroksiini, hermoston välittäjäaineet dopamiini ja noradrenaliini sekä ihon pigmentti melaniini. Fenyylialaniinin D-muodolla on myös kipua vähentäviä vaikutuksia. Fenyylialaniinia on runsaasti mm. munissa, kanassa, maksassa, naudanlihassa, maidossa ja soijapavuissa. Fenyylialaniini on herkkä lämmölle, eikä kestä yli vuorokauden säilytystä huoneenlämmössä tai yli kahden vuorokauden säilytystä jääkaappilämpötilassa.

Tyrosiini

Tyrosiini on niin sanottu ei-välttämätön aminohappo, sillä koiran elimistö pystyy muodostamaan sitä muista aineista. Tyrosiini on monen tärkeän proteiinin ja entsyymin esiaste. Näihin kuuluvat mm. adrenaliini, kilpirauhashormonit ja ihon pigmentti melaniini. Tyrosiini on herkkä lämmölle, eikä kestä yli kahden vuorokauden säilytystä huoneenlämmössä.

Valiini

Valiini on niin sanottu välttämätön aminohappo. Tällä tarkoitetaan sitä, että koiran elimistö ei pysty muodostamaan sitä muista aineista ja sitä on saatava riittävästi ravinnosta. Valiini tunnetaan sen lihasten kasvua ja kudosten korjausta edistävästä vaikutuksesta. Muita valiinin tehtäviä ovat henkisen toiminnan stabilointi ja lihaskoordinaation ylläpito. Valiinia esiintyy runsaasti soijassa, kalassa, lihassa ja kasviksissa.

Glykoproteiiniasetyylit

GlycA on tulehdusmarkkeri, jonka signaali koostuu useamman akuutin faasin glykoproteiinin sekä glykosyloituneiden lipoproteiinien yhteisvaikutuksesta. GlycA mittaa happaman alfa-1-glykoproteiinin, alfa-1-antitrypsiinin, haptoglobiinin, transferriinin, alfa-1-antikymotrypsiinin sekä glykosyloituneiden lipoproteiinien N-asetyyliryhmien määrää. GlycA:n nousu tulehdustiloissa johtuu sekä akuutin faasin glykoproteiinien konsentraation noususta, että muutoksista näiden asetylaatiossa. Myös korkea triglyseriditaso voi nostaa GlycApitoisuutta.

Kokonaiskolesteroli

Kokonaiskolesteroli summaa yhteen kaiken verenkierrossa esiintyvän kolesterolin. Paastotilassa lähes kaikki verenkierrossa oleva kolesteroli on maksan valmistamaa. Maksan toimintahäiriöt sekä ravintoaineiden suolistosta imeytymistä huonontavat sairaudet pienentävät veren kolesterolipitoisuutta. Syöminen ennen verinäytteenottoa suurentaa veren kolesterolipitoisuutta, ja veren kolesteroli mitataankin luotettavimmin paastonäytteestä. Runsaasti kalaa tai kalatuotteita sisältävä ruokavalio alentaa veren kolesterolipitoisuutta.

HDL-kolesteroli

HDL-kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän kolesterolin osuutta, joka kuljetetaan HDLlipoproteiinipartikkeleihin pakattuna. HDL:n tehtävänä on poistaa tarpeettomia rasva-aineita kudoksista. Muutoksista kolesterolin jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä voidaankin päätellä kolesteroliaineenvaihdunnan suuntaa.

LDL-kolesteroli

LDL-kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän kolesterolin osuutta, joka kuljetetaan LDLlipoproteiinipartikkeleiden sisällä. LDL:n tehtävänä on kolesterolin kuljetus kudoksiin. Muutoksista kolesterolin jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä voidaan päätellä kolesteroliaineenvaihdunnan suuntaa.

VLDL-kolesteroli

VLDL-kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän kolesterolin osuutta, joka kuljetetaan VLDL-partikkeleiden ja kylomikroneiden sisällä. VLDL-partikkeleita muodostetaan maksassa ja niiden tehtävänä on kuljettaa rasva-aineita käytettäväksi ja varastoitavaksi lihaksiin ja rasvakudokseen. Muutokset kolesterolin jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä kertovat kolesteroliaineenvaihdunnan suunnasta.

Esteröitynyt kolesteroli

Esteröitynyt kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän kolesterolin osuutta, joka on esteröityneessä muodossa. Esteröitynyt kolesteroli on kolesterolin kuljetusmuoto lipoproteiinipartikkeleissa. Suurin osa verenkierrossa esiintyvästä kolesterolista on esteröityneessä muodossa.

Vapaa kolesteroli

Vapaa kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän kolesterolin osuutta, joka ei ole esteröityneessä muodossa. Vapaata kolesterolia esiintyy ainoastaan lipoproteiinipartikkeleiden ulkopinnalla. Muuntamalla vapaa kolesteroli esteröityneeseen muotoon saadaan lipoproteiinipartikkeleihin pakattua enemmän kolesterolia.

Triglyseridit

Triglyseridit toimivat solujen energianlähteenä sekä rasvahappojen varastointimuotona rasvakudoksessa. Lisääntynyt triglyseridien määrä verenkierrossa voi johtua rasva-aineiden poiston häiriintymisestä, rasva-aineiden ylimuodostuksesta tai lisääntyneestä rasva-aineiden varastojen käytöstä. Syöminen lisää triglyseridien määrää veressä, joten triglyseriditaso on diagnostinen vain paastoverinäytteestä mitattuna.

HDL triglyseridit

HDL-triglyseridit tarkoittavat sitä verenkierrossa esiintyvien triglyseridien osuutta, jota kuljetetaan HDL-partikkeleiden sisällä. HDL:n tehtävänä on poistaa rasva-aineita soluista hävitettäväksi maksan kautta. Muutokset triglyseridien jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä kertovat triglyseridiaineenvaihdunnan suunnasta.

LDL-triglyseridit

LDL-triglyseridit tarkoittavat sitä verenkierrossa esiintyvien triglyseridien osuutta, jota kuljetetaan LDL-partikkeleiden sisällä. LDL-partikkelit muodostuvat VLDL-partikkeleista kun triglyseridejä on poistunut solujen käyttöön. Muutokset triglyseridien jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä kertovat triglyseridiaineenvaihdunnan suunnasta.

VLDL-triglyseridit

VLDL-triglyseridit tarkoittavat sitä verenkierrossa esiintyvien triglyseridien osuutta, jota kuljetetaan VLDL-partikkeleiden sisällä. VLDL-partikkeleita muodostetaan maksassa ja niiden tehtävänä on rasva-aineiden kuljetus lihas- ja rasvakudokseen. Muutokset triglyseridien jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä kertovat triglyseridiaineenvaihdunnan suunnasta.

HDL-partikkelit

HDL-partikkeleita muodostetaan maksassa ja ohutsuolessa. HDL-partikkelit sisältävät runsaasti proteiinia, kohtuullisen vähän kolesterolia eikä ollenkaan kolesteroliestereitä. Toisin kuin muut lipoproteiinit, HDL-partikkelit poistavat tarpeettomia rasvoja muista kudoksista maksaan käsiteltäviksi.

HDL-partikkeleiden keskimääräinen halkaisija

Tämä suure kuvaa HDL-lipoproteiinipartikkeleiden keskimääräistä kokoa. Ihmisillä lipoproteiinipartikkeleiden keskimääräisen koon on havaittu muuttuvan erilaisissa sairaustiloissa. Ihmisillä esimerkiksi tyypin 1 diabeteksessä voidaan havaita suurten HDL-partikkelejen suhteellisen määrän lisääntymistä. Koirilla tämän markkerin vaikutukset ovat vielä tutkimusvaiheessa.

Kokonaislipidimäärä HDL-partikkeleissa

Tämä suure kuvaa HDL-partikkeleissa kuljetettavien rasvaaineiden määrää. Tarkastelemalla muutoksia HDL-partikkeleiden kokonaislipidimäärässä, partikkelikonsentraatiossa ja koossa voidaan päätellä, millä tavalla HDL-metabolia on muuttunut.

LDL-partikkelit

LDL muodostuu VLDL:stä kun triglyseridejä on siirtynyt kudosten käyttöön. LDL sisältää runsaasti kolesterolia ja sen tehtävänä onkin kolesterolin kuljetus kudoksiin. LDL-tasoon vaikuttavat esimerkiksi ruokavalio ja eräät sairaudet.

LDL-partikkeleiden keskimääräinen halkaisija

Tämä suure kuvaa LDL-lipoproteiinipartikkeleiden keskimääräistä kokoa. Ihmisillä lipoproteiinipartikkeleiden keskimääräisen koon on havaittu muuttuvan erilaisissa sairaustiloissa. Ihmisillä esimerkiksi tyypin 2 diabeteksessä pienten, tiheiden LDL-partikkeleiden suhteellinen määrä lisääntyy. Koirilla tämän markkerin vaikutukset ovat vielä tutkimusvaiheessa.

Kokonaislipidimäärä LDL-partikkeleissa

Tämä suure kuvaa LDL-partikkeleissa kuljetettavien rasvaaineiden määrää. Tarkastelemalla muutoksia LDL-partikkeleiden kokonaislipidimäärässä, partikkelikonsentraatiossa ja koossa voidaan päätellä, millä tavalla LDL-metabolia on muuttunut.

VLDL-partikkelit

Tämä suure kuvaa kylomikroneiden ja VLDL-partikkeleiden yhteenlaskettua konsentraatiota näytteessä. Kylomikroneiden tehtävänä on triglyseridien ja kolesterolin kuljetus ohutsuolesta muihin kudoksiin ruokailun jälkeen. VLDL-partikkelit puolestaan kuljettavat rasvahappoja varastoitavaksi lihas- ja rasvakudokseen. VLDL-partikkeleita muodostetaan maksassa silloin, kun ruuan mukana saadaan enemmän rasvahappoja kuin tarvitaan välittömästi energiantuotantoon. VLDL-tasoihin vaikuttavat esimerkiksi ruokavalio ja eräät sairaudet.

VLDL-partikkeleiden keskimääräinen halkaisija

Tämä suure kertoo VLDL-partikkeleiden ja kylomikroneiden yhteenlasketun keskimääräisen halkaisijan. Kylomikroneiden halkaisija on huomattavasti VLDL-partikkeleiden halkaisijaa suurempi, joten tämän arvon nousu voi johtua joko kylomikroneiden suhteellisen määrän lisääntymisestä, kylomikroneiden koon suurenemisesta tai VLDL-partikkeleiden koon suurenemisesta. Kylomikroneiden määrä verenkierrossa nousee ruokailun jälkeen, joten paastoamattomilla koirilla tämä arvo voi olla normaalia korkeampi.

Kokonaislipidimäärä VLDL-partikkeleissa

Tämä suure kuvaa VLDL-partikkeleissa ja kylomikroneissa kuljetettavien rasva-aineiden määrää. Tarkastelemalla muutoksia VLDL-partikkeleiden kokonaislipidimäärässä, partikkelikonsentraatiossa ja koossa voidaan päätellä, millä tavalla VLDL- ja kylomikronimetabolia on muuttunut.