Oltiin viime viikolla schapetreffeillä, missä karvakuonoja oli lopulta yhteensä 9. Koko karvajengi oli suhteellisen nuorta, sillä vanhin taisi olla noin 3½ vuotias ja nuorin oli meidän 8½ viikkoinen Bolt.
Sade oli tapansa mukaan erittäin hitaasti lämpiävä eikä 2½ tuntia riittänyt lämmittämään sitä niin paljoa, että olisi lähtenyt leikkimään muiden kanssa. Sade siis istuskeli lähinnä vain mun jaloissani ja katseli muiden touhuja ja ilmoitti, jos joku yritti liian innokkaasti tehdä tuttavuutta sen kanssa.
Bolt puolestaan kulki häntä terhakkaasti pystyssä ja haastoi muutaman isomman pennun leikkimään kanssaan. Ja aina, jos kaveri lopetti painimisen meni Bolt pylly pystyssä hyppimään kaverin eteen ja rupesipa tuo jo komentamaankin yhtä viisikuista pentua :D
Voitte vain arvata, kuinka hiljainen tärskyjen jälkeinen automatka oli! Ihanan reippaasti kyllä Bolt oli koko ajan ja olisipa tuo varmaan kävellyt vielä autollekin itse. Polku laavulta autolle oli kuitenkin sen verran juurakkoinen, että päätin ottaa pennun syliin - olihan se kuitenkin juossut isompiensa kanssa jo 2½ tuntia, joten ylimääräiset hyppimiset juurien yli voitiin tällä kertaa mielestäni jättää väliin :)
Käytiinpä Lahden vierailun lomalla moikkaamassa Boltin siskoa Herttuatarta ja aivan vaikutti siltä, kuin pennut olisivat muistaneet toisensa ;) Heti saatiin aikaan painileikit ja eksyivätpä lapsoset vielä maitobaariltakin imemään viimeisiä maitoja.
Saden viikon kohokohta on maanantai-illat, jolloin meillä on agitreenit. Vaikka Bolt pääseekin vielä mukaan, joutuu se viettämään aikansa mökissä kun Sade puolestaan pääsee juoksemaan esteitä. Ja jos Sadelta kysyttäisiin se juoksisi koko tunnin esteitä ilman, että muut koirat pääsisivät välissä suorittamaan omia vuorojaan :D
Tällä treenikerralla vuorossa oli hiukan vauhdikkaampia ratapätkiä sekä rengas. Ollaan tehty rengasta viimeksi viime syksynä, joten piti hieman palautella neidille mieliin rengasta, sillä ensimmäinen hyppy meni yllättäen välistä.. Muutaman rangashypäytyksen jälkeen Sade pääsi taas kiinni juonesta ja suorittikin loppu treenien ajan renkaan hyvin mallikkaasti :)
Sade etenee radalla ihan mukavasti, mutta saadakseni siihen lisää vauhtia en voi aina valita itselleni sitä lyhyintä reittiä. Kovasti kaipaa neiti sitä mun liikettäni vaikka nauttiikin suunnattomasti esteiden suorittamisesta. Jos mä vaan lähettelen Sadea esteille liikkumatta itse rivakasti, suorittaa nappula kyllä esteet, mutta katselee samalla maisemia ja nautiskelee :D Jos taas mä todella juoksen vierellä ja kiritän, niin vauhtia löytyy kuin eri koirasta konsanaan. Että se siitä lyhyemmistä reiteistä sitten.. Meni muuten 1½ vuotta, ennen kuin kukaan tätä mulle kertoi saati, että olisin itse tämän hoksannut :D
Vuoden vaihteessa siirryttiin tekemään täyspitkiä keppejä ilman ohjureita ja nyt muutama viikko sitten jätettiin välipalkkakin pois, jonka jälkeen vauhti kepeilläkin lisääntyi. Eilisen treeneissä kepit sitten osuivat vauhtipätkän loppuun, milloin Sadella meinasi olla niin paljon vauhtia, ettei ennättänytkään kääntyä oikeisiin väleihin vaan yritti vetää jokatoisella välillä pujotteluksi. Eipä ole tämmöistä ongelmaa tullut ennen meillä vastaan. Toisella yrittämällä Sade meinasi varastaa jokaisen kepin jälkeen suoraan edessä odottavalle hypylle, minkä voisi siis olettaa toimivan parempana palkkana kepeille kuin namin tai pallon.
Sade oli tapansa mukaan erittäin hitaasti lämpiävä eikä 2½ tuntia riittänyt lämmittämään sitä niin paljoa, että olisi lähtenyt leikkimään muiden kanssa. Sade siis istuskeli lähinnä vain mun jaloissani ja katseli muiden touhuja ja ilmoitti, jos joku yritti liian innokkaasti tehdä tuttavuutta sen kanssa.
Bolt puolestaan kulki häntä terhakkaasti pystyssä ja haastoi muutaman isomman pennun leikkimään kanssaan. Ja aina, jos kaveri lopetti painimisen meni Bolt pylly pystyssä hyppimään kaverin eteen ja rupesipa tuo jo komentamaankin yhtä viisikuista pentua :D
Voitte vain arvata, kuinka hiljainen tärskyjen jälkeinen automatka oli! Ihanan reippaasti kyllä Bolt oli koko ajan ja olisipa tuo varmaan kävellyt vielä autollekin itse. Polku laavulta autolle oli kuitenkin sen verran juurakkoinen, että päätin ottaa pennun syliin - olihan se kuitenkin juossut isompiensa kanssa jo 2½ tuntia, joten ylimääräiset hyppimiset juurien yli voitiin tällä kertaa mielestäni jättää väliin :)
Käytiinpä Lahden vierailun lomalla moikkaamassa Boltin siskoa Herttuatarta ja aivan vaikutti siltä, kuin pennut olisivat muistaneet toisensa ;) Heti saatiin aikaan painileikit ja eksyivätpä lapsoset vielä maitobaariltakin imemään viimeisiä maitoja.
Saden viikon kohokohta on maanantai-illat, jolloin meillä on agitreenit. Vaikka Bolt pääseekin vielä mukaan, joutuu se viettämään aikansa mökissä kun Sade puolestaan pääsee juoksemaan esteitä. Ja jos Sadelta kysyttäisiin se juoksisi koko tunnin esteitä ilman, että muut koirat pääsisivät välissä suorittamaan omia vuorojaan :D
Tällä treenikerralla vuorossa oli hiukan vauhdikkaampia ratapätkiä sekä rengas. Ollaan tehty rengasta viimeksi viime syksynä, joten piti hieman palautella neidille mieliin rengasta, sillä ensimmäinen hyppy meni yllättäen välistä.. Muutaman rangashypäytyksen jälkeen Sade pääsi taas kiinni juonesta ja suorittikin loppu treenien ajan renkaan hyvin mallikkaasti :)
Sade etenee radalla ihan mukavasti, mutta saadakseni siihen lisää vauhtia en voi aina valita itselleni sitä lyhyintä reittiä. Kovasti kaipaa neiti sitä mun liikettäni vaikka nauttiikin suunnattomasti esteiden suorittamisesta. Jos mä vaan lähettelen Sadea esteille liikkumatta itse rivakasti, suorittaa nappula kyllä esteet, mutta katselee samalla maisemia ja nautiskelee :D Jos taas mä todella juoksen vierellä ja kiritän, niin vauhtia löytyy kuin eri koirasta konsanaan. Että se siitä lyhyemmistä reiteistä sitten.. Meni muuten 1½ vuotta, ennen kuin kukaan tätä mulle kertoi saati, että olisin itse tämän hoksannut :D
Vuoden vaihteessa siirryttiin tekemään täyspitkiä keppejä ilman ohjureita ja nyt muutama viikko sitten jätettiin välipalkkakin pois, jonka jälkeen vauhti kepeilläkin lisääntyi. Eilisen treeneissä kepit sitten osuivat vauhtipätkän loppuun, milloin Sadella meinasi olla niin paljon vauhtia, ettei ennättänytkään kääntyä oikeisiin väleihin vaan yritti vetää jokatoisella välillä pujotteluksi. Eipä ole tämmöistä ongelmaa tullut ennen meillä vastaan. Toisella yrittämällä Sade meinasi varastaa jokaisen kepin jälkeen suoraan edessä odottavalle hypylle, minkä voisi siis olettaa toimivan parempana palkkana kepeille kuin namin tai pallon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti