Sivut

11. lokakuuta 2020

Ylökkin seuramestarit vuosimallia 2020

Lauantaina 3.10.2020 kisattiin Ylökkillä agilityn seuramestaruuksista. Tuomariksi olimme saaneet Esa Lehdistön, ja palkinnoiksi olimme tilanneet hienot ruusukkeet, sekä saaneet Schwarzkopfilta loistavat setit.

Mulla oli Sade ilmoitettuna veteraaneihin ja Diesel kisaaviin makseihin. Ratajärjestys oli tällä kertaa kisaavien hyppyrata, junioreiden rata, veteraanien rata ja lopuksi kisaavien agilityrata. Vähän sai siis joka väliin olla juoksemassa, varsinkin kun sain kisaaviin makseihin testattavaksi vielä lainakoirankin. Ja ratojen välillähän piti luonnollisesti tehdä oma osansa päivän sujumiseen, eli toimia mm. tuomarinsihteerinä :D

Ensimmäisenä kisattiin siis Dieselin kanssa hyppyradalla. Meidän kompastuskivi on ollut jo pitkään kepit. Kepit ovat nyt sitten olleet työstössä tovin, ja sanalle "kepit" on haettu merkitys. Aiemmin sana kepit ei tarkoittanut D:lle mitään, vaan se oli ennemmin se mun liike, millä mentiin kepeille.

Mutta itse kisoihin! Radalla oli siis kepit heti tokana esteenä, mikä sopi meille enemmän kuin hyvin. Saatoin jo lähdöstä hetsata Dieseliä "Missä kepi? Mene kepit, mene!". En istuttanut Dieseliä perinteiseen lähtöön ollenkaan, vaan suoraan hetsauksesta päästin Dieselin hakemaan keppejä. Ja mitkä kepit Diesel tekikään! Kerrasta sisään ja nätisti loppuun asti. Esteiden 5 ja 6 väliin valssi, 10:lle saksalainen, 13:sta saksalainen, 14 ja 15 väliin valssi, 16 takaakierto ja kohti loppusuoraa.

Ai että, kun tuntui hyvältä! Hypyn 16 ohjasin toisin kuin olin rataan tutustuessani ajatellut, mutta muuten rata meni kuten olin ajatellut. Olipa ihanaa saada Dieselin kanssa ehjä ratasuoritus! Saatoin (hieman) olla naantalin keksiä tämän radan jälkeen. Varsinkin, kun Dieselin nolla oli maksien ainoa.

Pääsinpä tosiaan myös lainakoiran kanssa suorittamaan tämän radan. Mulle hyvin haastavaa, sillä kyseinen koira kulkee lähes puolet nopeammin kuin Diesel. Eli olin täysin pois mukavuusalueeltani. Kepit mä sössin, elisi tarvinut hieman jeesiä, kun aurinko paistoi vasten. Keppien jälkeen mentiinkin sitten puhtaasti aina esteelle 15 asti. Hypyltä 16 olin myöhässä ja yritin jotain onnetonta pelastusta, mutta sain koiran vain hyppäämään hypyn väärään suuntaan. Suurin onnistumisen tunne tällä radalla tuli siitä, kun ehdin tekemään valssin esteiden 5 ja 6 väliin. Tästä olin kyllä melko ylpeä!


Seuraavana juostiin junnujen ja sennujen eli veteraanien rata. Ihanaa, että rata on jotain muuta kuin S-muotoinen vaikka se olikin hyvin sujuva ja etenevä. Todella mukava rata juosta! Sade oli aivan fiiliksissään, että se pääsi radalle ja hommiin. Malttanut edes lähdössä pysyä :D Sade varasti kisauransa aikana lähdöstä ehkä kaiken kaikkiaan viisi kertaa. Ja nämä kerrat tarkoittivat aina, että silloin mentiin kovaa!

Ja niin mentiin nytkin. Sade juoksi minkä kintuistaan pääsi. Suu oli korvasta korvaan ja silmät loistivat onnesta. Kyllä taitaa pieni koira olla kaivannut agilityä! Rimat meillä oli vain 10 centissä, ihan rimattomana en viitsinyt juoksuttaa, jotta jäi fiilis siitä agilitystä. Juoksin Saden mukana esteeltä esteelle, jolloin Sade kulkee lujempaa kuin lähettäen. Valssit esteiden 5 ja 6 sekä 11 ja 12 väliin. Vielä persjättö esteiden 12 ja 13 väliin. Tätä mä olen kaivannut. Saden kanssa radalla juoksemista <3


Loppuun päästiin vielä juoksemaan kisaavien agiradalle. Vähän meinasi tulla haasteeksi lähdössä pysyminen enkä aivan päässyt sinne asti, minne olin ajatellut. Piti siis tekemäni valssi esteiden 3 ja 4 väliin, mutta lopulta tein 4:lle takanaleikkauksen. 6:lle saksalainen, 12-13 väliin persjättö,  15:sta saksalainen, 18-19 väliin valssi, pimeään putkeen lähetys ja tilaa suorittaa kepit itse.

Lähdön haasteiden jälkeen rata sujui tosiaan aika kivasti. Puomin alastuloon en ollut tyytyväinen. Osui, mutta ei niin hyvin kuin olisi pitänyt. Pitää siis laittaa treenilistalle nämä puomin jälkeiset käännökset. Diesel haki pimeän putken hienosti ja kun jätin tilaa suorittaa kepit, niin poikahan teki! Aivan loistavat kepit <3 Dieselille siis toinen nolla ja myös tältä radalta se oli maksien ainoa nolla. Hyvä Diesel!

Lainakoiran kanssa alku sujui suunnitelmien mukaan. Tein siis valssin esteiden 3 ja 4 väliin, 6:lle takaakierto-niisto, 13:sta lähetys, 15 saksalainen. Puomille pysäytys jolloin mulla oli aikaa sijoittua. Ja kabum. En sitten irrottanut koiraa takaakiertoon - kuvittelin vain, että kun se sieltä vauhdilla lähtee, niin ajautuu väkisin hypyn oikealle puolelle. Hänpä tulikin kilttinä poikana mun luokseni, kun ei muuta kerrottu. Eihän siinä, tähän asti aivan loistava rata, pieni moka ohjaajalta ja hylly taskuun. Ei muuta kuin B uudestaan puomin alastulolle, irrotus, valssi ja lähetys putken pimeään päähän. Pieni nyppäys ja koira putkessa. Kepeille lähetys ja vauhdilla valssaamaan keppien päähän, jotta kääntyi nätisti maalihypylle.

On muuten kovin erilaista tehdä Dieselin tai Saden kanssa kuin tämän astetta nopeamman lainakoiran kanssa. Kiitos, kun sain testata! Oli kivaa :)


Seuraavaksi laskettiin sitten tuloksia ja jaettiin palkintoja. Sade vei selvän voiton veteraaneissa ja on siis Ylökkin veteraanimestari vuosimallia 2020 <3 Myös Diesel voitti luokkansa selvästi ja on Ylökkin maksien mestari vuosimallia 2020 <3 Aika mahtava päivä meidän tiimiltä!





Kiitos Esa Lehdistö mukavista ja etenemistä radoista! Ja kiitos mukana olleille Ylökkiläisille mukavasta päivästä! Ens vuonna uusiksi :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti