Kävimme Saden ja Dieselin kanssa Hannes Lohen tutkimusryhmän
näytteenotossa 20.7.-18. Rotuyhdistyksemme toiveena oli, että mahdollisimman
moni kävisi näytteen antamassa, sillä rodustamme on löytynyt ns
”mysteerisairaus”. Mukavasti rotumme aktiivit järjestivätkin tilaisuuksia,
johon saattoi mennä näytteen antamaan. Jokaiselle halukkaalle löytyi varmasti
tapahtuma, johon mennä.
Homma eteni siis niin, että täytimme etukäteen laput, missä
kyseltiin koirien mahdollisista sairauksista, harrastuksista (rasitustasoista)
yms. Ennen näytteen antoa koirille pidettiin päivän paasto, ja itse
näytteenotossa sitten otettiin tassusta pienet putkilot verta. Missään
vaiheessa ei tarvinut leikellä turkkia tai antaa mitään dopingeja, eli näytteen
anto ei sotkenut meidän syksyn näyttely- eikä kilpailusuunnitelmia. Kaiken
kaikkiaan hyvin helppo toimenpide, millä saatiin kerättyä paljon tietoa.
Näytteen kävi antamassa kaikkiaan yli 6000 koiraa, joista
schapeja oli ymmärtääkseni yli 150. Hienoa aktiivisuutta rotumme edustajilta!
Suuri määrä näytteitä mahdollisti sen, että tutkimusryhmä pystyi laskemaan
veriarvoille viitearvot sekä tutkimaan mm. näytetyyppiin, käsittelyyn,
säilyvyyteen ja testin toistettavuuteen liittyviä tekijöitä. Nyt tutkimusryhmä
on siinä vaiheessa, että saimme sähköpostiin omien koiriemme tulokset
ihmeteltäviksi.
Saadut tulokset kertovat siis verenkuvasta
näytteenottohetkellä. Eli mitään panikointia tulosten pohjalta ei parane
suorittaa, mutta jos oman koiran tulokset huolettavat, voi eläinlääkärin
konsultointi tai kontrollinäyte olla paikallaan. Meidän kohdalla tuloksista ei
löytynyt mitään, mikä olisi nostanut sykettäni. Laitan hieman alemmas Saden ja
Dieselin tulokset, sekä tulosten mukana tulleet selitykset mitatuista arvoista.
Mutta palataan vielä siihen moppitukkien mysteerisairauteen,
josta alussa mainitsin. Yhdistyksemme facebookista löytyy tällä hetkellä
tämmöinen teksti, johon mysteerisairautta on pyritty tiivistämään. Tämän
lisäksi fb:ssä olevassa tekstissä on myös yhteystietoja, mistä asiasta saa
lisätietoja, mutta jätän ne laittamatta tähän. Halukkaat löytävät yhteystiedot
facebookin Schapendoes in Finland –ryhmästä.
”Alkuvuoden 2018
aikana some-keskustelussa nousi esiin koiria, jotka kärsivät samoista oireista,
joita ovat laihtuminen, syömättömyys, oksentelu, ripulointi, väsymys, huono
rasituksensietokyky, huono lämmönsietokyky, läähättely, lihaskireydet
takaraajoissa, takaraajojen tärinä ja venyttely.
Oireilevilta koirilta
on eläinlääkärin tutkimuksissa löytynyt myös kohonneita veriarvoja, mm.
kreatiinikinaasi (CK) sekä maksa-arvot (ALAT, ASAT). Oireilevien koirien osalta
asian selvittelyä jatketaan ja edistymisestä kerrotaan, kunhan lisätietoja
saadaan.”
Moni onkin käynyt otattamassa koirastaan CK, ALAT ja ASAT
arvot, ja yllätyksiä on tullut paljon. Monella täysin oireettomallakin koiralla
on voinut kyseiset arvot olla taivaissa. Varmaa syytä kohonneille arvoille ei
ole löytynyt, ja monet ovat saaneet lääkäreiltä vain arvailuja mahdollisesta
syystä. Mysteeritapauksille on perustettu oma fb-ryhmä, missä asian kanssa
painivat jakavat tietoa ja vertaistukea. Näiden kohonneiden arvojen vuoksi,
myös toivottiin, että mahdollisimman moni kävi näytteen antamassa Lohen
tutkimusryhmälle. Haaveena nimittäin on, että jossain kohti saataisiin selvyys
kohonneista veriarvoista, ja Lohen ryhmä on ilmaissut mielenkiintoa asiaa
tutkia.
Tällä hetkellä on löytynyt noin kaksikymmentä nuorta
schapea, joilla esiintyy vaihtelevasti eri oireita ja/tai kohonneita
veriarvoja. Tämän mysteerisairauden on myös epäilty olevan etenevä. Ilmeisesti
asian selvittämistä varten on perustettu työryhmä, joka on esittänyt, että
vaikka oireilevat ovatkin nuoria schapeja, olisi terveystalkoita hyvä
laajennettavan yli 7-vuotiaisiin, varsinkin oireilevien koirien kanssa samoja
sukulinjoja noudattaviin yksilöihin kontrollien saamiseksi.
Herkkänahkaisten ei ehkä kannata lukea seuraavaa pätkää,
vaan skipata suoraan sen yli tonne Saden ja Dieselin tuloksiin :) Tarkoitus ei nimittäin
ole vähätellä asiaa eikä aiheuttaa mielipahaa, mutta..
Uskon, että tämä mysteerisairaus on joissain määrin
todellinen, mutta täysin vakuuttunut en ole. Rohkenen kuvitella, että
osasta koiria tehdään kertomuksiin sairaampia, kuin ne todellisuudessa
olisivatkaan. Ja tämän mysteerin piikkiin on ehkä niputettu ”ongelmia” ilman,
että ne välttämättä siitä johtuvatkaan. Se on vain ollut helppo tapa selittää
asioita, mitkä ovat nousseet pinnalle.
Hieman siis kyseenalaistan tätä asiaa. Hienoa kuitenkin,
että hommaa on ruvettu tutkimaan, sillä olisihan se korkea aika saada selvyys,
miksi veriarvot ovat koholla. Ja nyt ei puhuta hienoisesta kohonneisuudesta,
vaan osalla arvot ovat olleet sitä luokkaa, että lääkärit ovat ihmetelleet,
miten yksilöt ovat hengissä. Ilmeisesti näitä kohonneita veriarvoja on tupsahdellut
tietoisuuteen myös noin 10 vuotta sitten, jolloin homma oli tapetilla ja koiria
testattiin. Tästä on myös kyselty Holannista sekä muista maista, ja vaikka
muuallakin ollaan asiasta tietoisia, ei asiaan ole kuitenkaan tullut ratkaisua.
Voiko kyseessä siis olla veriarvojen osalta rotuominaisuus, kuten ilmoille on
heitelty? Ja noi oireet on sitten oma juttunsa, eivätkä ole kytköksissä
kohonneisiin arvoihin? Miten paljon ruokinta tai koiran jatkuva ja korkea
stressi voivat esimerkiksi vaikuttaa arvoihin? Tai vaihtoehtoisesti, miksi
kaikki korkeat arvot omaavat yksilöt eivät oireile?
Paljon jää ilmoille kysymyksiä, niin mulla kuin monella
muullakin. Itse pohdin käytänkö Saden ja Dieselin jossain vaiheessa CK, ALAT ja
ASAT –testeissä vaiko en. Kumpikaan ei ole ikinä oireillut. Tai kaikkeahan sitä
voisi selittää mysteerillä, mutta mun mielestäni mulla on kaksi täysin tervettä
koiraa. Vai testautanko vasta sitten, kun tästä mysteeristä selviää enemmän tai
jos jompikumpi joskus alkaa oireilla? Sadehan täyttää ensi keväänä jo 7-vuotta,
eli ei ilmeisesti sen jälkeen enää kuulu ns riskiryhmään. Diesel puolestaan
täyttää keväällä 2-vuotta, eli olisi ns riskiryhmässä. Pohdittavaksi jää,
tulenko nämä arvot ottamaan vaiko en..
Ja sitten niihin PetBiomics Aineenvaihduntatutkimuksen
tuloksiin! Ilokseni olen päässyt katselemaan Dieselin sukulaistenkin tuloksia.
Dieselin lisäksi näytteen on käynyt antamassa Dieselin kaksi siskoa, äiti,
pappa ja mummo sekä veli- ja siskopuolet. Kaikkien tuloksia en ole päässyt
hipelöimään, mutta ei niissäkään kuulunut mitään ihmeellistä olevan, mitä
suullisesti tuloksista kuulin.
Dieselillä oli kreatiini aavistuksen verran viitearvojen
yläpuolella. Viiteväli on siis 39-107 umol/l ja Dieselillä kreatiinia oli 109
umol/l. Ei siis niin paljoa yli, että aiheuttaisi toimenpiteitä tai edes
seurantaa. Kaikki muut arvot olivat nätisti viitearvojen sisällä. Sadella
puolestaan VLDL-triglyseridit alle viitearvon. Viiteväli on siis 17-677 umol/l,
kun Sadella VLDL-triglyserdit olivat 12.8 umol/l. Muut arvot olivat nätisti
viittearvojen sisällä. Myöskään tämä ei aiheuta jatko-toimenpiteitä.
Tässä Saden tulokset:
Ja tässä Dieselin tulokset:
Tässä tulosten mukana tullut kuvaus mitatuista arvoista:
Kreatiniini
Kreatiniini on lihasten kreatiniinifosfaatin hajoamistuote.
Lihaksista kreatiniini kulkeutuu munuaisiin, jossa siitä lähes 100 % eritetään
virtsaan. Päivittäin virtsaan eritetyn kreatiniinin määrä onkin riippuvainen
lähinnä lihasmassan määrästä. Kreatiniinin jääminen elimistöön puolestaan
aiheutuu tyypillisimmin munuaisten ja virtsateiden sairauksista tai munuaisten
verenkierron heikkenemisestä. Veren kreatiniinipitoisuutta käytetäänkin
yleisesti munuaistoiminnan mittarina yhdessä urean kanssa. Erittäin lihaksikkailla
koirilla veren kreatiniinipitoisuus voi olla normaalia korkeampi.
Kreatiniiniarvo tulee mitata paastonäytteestä, sillä syöminen voi nostaa veren
kreatiniinipitoisuutta.
Albumiini
Albumiini on seerumin runsaslukuisin proteiini. Yli 50%
kaikesta seerumin liukoisesta proteiinista on albumiinia. Albumiinilla on
tärkeitä tehtäviä mm. veren kolloidiosmoottisen paineen ylläpitäjänä,
kantajamolekyylinä ja veren normaalin pH:n ylläpitäjänä. Albumiinin puute
johtaa veden vuotamiseen kudoksiin aiheuttaen vesipöhöä.
Albumiinikonsentraatiota käytetään tunnistamaan ongelmia nestetasapainossa,
munuaisten, maksan ja suoliston toiminnassa ja tulehduksellisten sairauksien
tarkkailussa.
Glukoosi (verensokeri)
Glukoosi (verensokeri) toimii solujen energianlähteenä.
Verensokeria säädellään tiukasti hormoninerityksen (mm. insuliini, glukagoni)
avulla. Verensokerin voimakkaan nousun yleisimpänä syynä on diabetes mellitus
eli sokeritauti. Verensokeri mitataan luotettavasti vain paastonäytteistä,
sillä syöminen voi lisätä verensokeritasoa. Matalaa verensokeria eli
hypoglykemiaa voivat aiheuttaa esimerkiksi insulinooma tai diabetespotilaiden
insuliiniannostelun ongelmat. Punasolujen viivästynyt erotus näytteestä
aiheuttaa glukoositason laskua näytteessä.
Laktaatti (maitohappo)
Laktaattia eli maitohappoa tyypillisesti muodostuu, kun
energiankulutus on energiantuotantoa suurempaa. Suurentuneen energiankulutuksen
lisäksi verenkiertohäiriöt voivat nostaa laktaattipitoisuutta.
Laktaattipitoisuuksien tarkkailua käytetään eräiden sairauksien ennusteen
arvioinnissa, ja korkea pitoisuus on näissä sairauksissa yhteydessä korkeampaan
kuolleisuuteen. Myös rankka urheilusuoritus nostaa laktaattipitoisutta, ja
urheilukoirilla laktaatin seurantaa voidaankin käyttää verenkiertoelimistön ja
metabolian toiminnan tarkkailussa. Punasolujen viivästynyt erotus näytteestä
aiheuttaa laktaattipitoisuuden kohoamisen näytteessä.
Sitraatti
Sitraatti on tärkeän metaboliareitin, sitruunahappokierron,
välituote.
Alaniini
Alaniini on niin sanottu ei-välttämätön aminohappo, sillä
koiran elimistö pystyy muodostamaan sitä muista aineista. Alaniinilla tärkeä
rooli typen kuljetuksessa yhdessä glutamiinin kanssa. Alaniinia voidaan myös
käyttää energianlähteenä, se vahvistaa immuunipuolustusta ja sillä on tehtäviä
sokereiden, kolesterolin ja orgaanisten happojen aineenvaihdunnassa. Alaniinia
on runsaasti proteiinipitoisessa ruuassa. Esimerkiksi liha, kala, kananmunat,
pavut, maitotuotteet ja herneet sisältävät runsaasti alaniinia.
Glutamiini
Glutamiini on niin sanottu ei-välttämätön aminohappo, sillä
koiran elimistö pystyy muodostamaan sitä muista aineista. Glutamiini toimii
elimistön pääasiallisena typen kuljettajana. Glutamiinin metaboliatuotetta
glutamaattia tarvitaan aivoissa signaalinvälitykseen. Glutamiinia tarvitaan
myös nukleotidien, eli DNAn rakennusyksiköiden, rakennuksessa. Glutamiini on
herkkä lämmölle, eikä kestä yli kolmen vuorokauden säilytystä huoneenlämmössä.
Glysiini
Glysiini on niin sanottu ei-välttämätön aminohappo, sillä
koiran elimistö pystyy muodostamaan sitä muista aineista. Glysiinillä on
tärkeitä tehtäviä monissa elimistön toiminnoissa. Glysiini on nisäkkäissä
runsaslukuisimman proteiinin, kollageenin, ainesosa. Kollageeni toimii
rakenneproteiinina monissa kudoksissa, kuten luissa, jänteissä ja rustossa.
Glysiiniä tarvitaan myös nukleotidien muodostamiseen, sappihappojen
aineenvaihduntaan ja keskushermoston välittäjäaineeksi.
Leusiini
Leusiini on niin sanottu välttämätön aminohappo. Tällä
tarkoitetaan sitä, että koiran elimistö ei pysty muodostamaan sitä muista
aineista ja sitä on saatava riittävästi ravinnosta. Leusiinia tarvitaan
proteiinien muodostukseen sekä moniin elimistön toimintoihin. Leusiinia
käytetään esimerkiksi elimistön sokeritasapainon säätelyyn, lihasten ja luiden kasvuun
ja korjamiseen, hemoglobiinin muodostukseen, kasvuhormonien muodostukseen ja
haavojen paranemiseen. Leusiini myös estää lihasten hajoamista vammojen ja
vakavan stressin seurauksena.
Fenyylialaniini
Fenyylialaniini on niin sanottu välttämätön aminohappo.
Tällä tarkoitetaan sitä, että koiran elimistö ei pysty muodostamaan sitä muista
aineista ja sitä on saatava riittävästi ravinnosta. Fenyylialaniini toimii
esiasteena monille tärkeille proteiineille ja entsyymeille. Näihin kuuluvat
esimerkiksi kilpirauhashormoni tyroksiini, hermoston välittäjäaineet dopamiini
ja noradrenaliini sekä ihon pigmentti melaniini. Fenyylialaniinin D-muodolla on
myös kipua vähentäviä vaikutuksia. Fenyylialaniinia on runsaasti mm. munissa,
kanassa, maksassa, naudanlihassa, maidossa ja soijapavuissa. Fenyylialaniini on
herkkä lämmölle, eikä kestä yli vuorokauden säilytystä huoneenlämmössä tai yli
kahden vuorokauden säilytystä jääkaappilämpötilassa.
Tyrosiini
Tyrosiini on niin sanottu ei-välttämätön aminohappo, sillä
koiran elimistö pystyy muodostamaan sitä muista aineista. Tyrosiini on monen
tärkeän proteiinin ja entsyymin esiaste. Näihin kuuluvat mm. adrenaliini,
kilpirauhashormonit ja ihon pigmentti melaniini. Tyrosiini on herkkä lämmölle,
eikä kestä yli kahden vuorokauden säilytystä huoneenlämmössä.
Valiini
Valiini on niin sanottu välttämätön aminohappo. Tällä
tarkoitetaan sitä, että koiran elimistö ei pysty muodostamaan sitä muista
aineista ja sitä on saatava riittävästi ravinnosta. Valiini tunnetaan sen
lihasten kasvua ja kudosten korjausta edistävästä vaikutuksesta. Muita valiinin
tehtäviä ovat henkisen toiminnan stabilointi ja lihaskoordinaation ylläpito.
Valiinia esiintyy runsaasti soijassa, kalassa, lihassa ja kasviksissa.
Glykoproteiiniasetyylit
GlycA on tulehdusmarkkeri, jonka signaali koostuu useamman
akuutin faasin glykoproteiinin sekä glykosyloituneiden lipoproteiinien
yhteisvaikutuksesta. GlycA mittaa happaman alfa-1-glykoproteiinin, alfa-1-antitrypsiinin,
haptoglobiinin, transferriinin, alfa-1-antikymotrypsiinin sekä
glykosyloituneiden lipoproteiinien N-asetyyliryhmien määrää. GlycA:n nousu
tulehdustiloissa johtuu sekä akuutin faasin glykoproteiinien konsentraation
noususta, että muutoksista näiden asetylaatiossa. Myös korkea triglyseriditaso
voi nostaa GlycApitoisuutta.
Kokonaiskolesteroli
Kokonaiskolesteroli summaa yhteen kaiken verenkierrossa
esiintyvän kolesterolin. Paastotilassa lähes kaikki verenkierrossa oleva
kolesteroli on maksan valmistamaa. Maksan toimintahäiriöt sekä ravintoaineiden
suolistosta imeytymistä huonontavat sairaudet pienentävät veren
kolesterolipitoisuutta. Syöminen ennen verinäytteenottoa suurentaa veren
kolesterolipitoisuutta, ja veren kolesteroli mitataankin luotettavimmin
paastonäytteestä. Runsaasti kalaa tai kalatuotteita sisältävä ruokavalio
alentaa veren kolesterolipitoisuutta.
HDL-kolesteroli
HDL-kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän
kolesterolin osuutta, joka kuljetetaan HDLlipoproteiinipartikkeleihin
pakattuna. HDL:n tehtävänä on poistaa tarpeettomia rasva-aineita kudoksista.
Muutoksista kolesterolin jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä
voidaankin päätellä kolesteroliaineenvaihdunnan suuntaa.
LDL-kolesteroli
LDL-kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän
kolesterolin osuutta, joka kuljetetaan LDLlipoproteiinipartikkeleiden sisällä.
LDL:n tehtävänä on kolesterolin kuljetus kudoksiin. Muutoksista kolesterolin
jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä voidaan päätellä
kolesteroliaineenvaihdunnan suuntaa.
VLDL-kolesteroli
VLDL-kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän
kolesterolin osuutta, joka kuljetetaan VLDL-partikkeleiden ja kylomikroneiden
sisällä. VLDL-partikkeleita muodostetaan maksassa ja niiden tehtävänä on
kuljettaa rasva-aineita käytettäväksi ja varastoitavaksi lihaksiin ja
rasvakudokseen. Muutokset kolesterolin jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien
välillä kertovat kolesteroliaineenvaihdunnan suunnasta.
Esteröitynyt kolesteroli
Esteröitynyt kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa
esiintyvän kolesterolin osuutta, joka on esteröityneessä muodossa. Esteröitynyt
kolesteroli on kolesterolin kuljetusmuoto lipoproteiinipartikkeleissa. Suurin
osa verenkierrossa esiintyvästä kolesterolista on esteröityneessä muodossa.
Vapaa kolesteroli
Vapaa kolesteroli tarkoittaa sitä verenkierrossa esiintyvän
kolesterolin osuutta, joka ei ole esteröityneessä muodossa. Vapaata
kolesterolia esiintyy ainoastaan lipoproteiinipartikkeleiden ulkopinnalla.
Muuntamalla vapaa kolesteroli esteröityneeseen muotoon saadaan
lipoproteiinipartikkeleihin pakattua enemmän kolesterolia.
Triglyseridit
Triglyseridit toimivat solujen energianlähteenä sekä
rasvahappojen varastointimuotona rasvakudoksessa. Lisääntynyt triglyseridien
määrä verenkierrossa voi johtua rasva-aineiden poiston häiriintymisestä,
rasva-aineiden ylimuodostuksesta tai lisääntyneestä rasva-aineiden varastojen
käytöstä. Syöminen lisää triglyseridien määrää veressä, joten triglyseriditaso
on diagnostinen vain paastoverinäytteestä mitattuna.
HDL triglyseridit
HDL-triglyseridit tarkoittavat sitä verenkierrossa
esiintyvien triglyseridien osuutta, jota kuljetetaan HDL-partikkeleiden
sisällä. HDL:n tehtävänä on poistaa rasva-aineita soluista hävitettäväksi
maksan kautta. Muutokset triglyseridien jakautumisessa eri
lipoproteiiniluokkien välillä kertovat triglyseridiaineenvaihdunnan suunnasta.
LDL-triglyseridit
LDL-triglyseridit tarkoittavat sitä verenkierrossa
esiintyvien triglyseridien osuutta, jota kuljetetaan LDL-partikkeleiden
sisällä. LDL-partikkelit muodostuvat VLDL-partikkeleista kun triglyseridejä on
poistunut solujen käyttöön. Muutokset triglyseridien jakautumisessa eri
lipoproteiiniluokkien välillä kertovat triglyseridiaineenvaihdunnan suunnasta.
VLDL-triglyseridit
VLDL-triglyseridit tarkoittavat sitä verenkierrossa
esiintyvien triglyseridien osuutta, jota kuljetetaan VLDL-partikkeleiden
sisällä. VLDL-partikkeleita muodostetaan maksassa ja niiden tehtävänä on
rasva-aineiden kuljetus lihas- ja rasvakudokseen. Muutokset triglyseridien
jakautumisessa eri lipoproteiiniluokkien välillä kertovat
triglyseridiaineenvaihdunnan suunnasta.
HDL-partikkelit
HDL-partikkeleita muodostetaan maksassa ja ohutsuolessa.
HDL-partikkelit sisältävät runsaasti proteiinia, kohtuullisen vähän
kolesterolia eikä ollenkaan kolesteroliestereitä. Toisin kuin muut
lipoproteiinit, HDL-partikkelit poistavat tarpeettomia rasvoja muista
kudoksista maksaan käsiteltäviksi.
HDL-partikkeleiden keskimääräinen halkaisija
Tämä suure kuvaa HDL-lipoproteiinipartikkeleiden
keskimääräistä kokoa. Ihmisillä lipoproteiinipartikkeleiden keskimääräisen koon
on havaittu muuttuvan erilaisissa sairaustiloissa. Ihmisillä esimerkiksi tyypin
1 diabeteksessä voidaan havaita suurten HDL-partikkelejen suhteellisen määrän
lisääntymistä. Koirilla tämän markkerin vaikutukset ovat vielä
tutkimusvaiheessa.
Kokonaislipidimäärä HDL-partikkeleissa
Tämä suure kuvaa HDL-partikkeleissa kuljetettavien
rasvaaineiden määrää. Tarkastelemalla muutoksia HDL-partikkeleiden
kokonaislipidimäärässä, partikkelikonsentraatiossa ja koossa voidaan päätellä,
millä tavalla HDL-metabolia on muuttunut.
LDL-partikkelit
LDL muodostuu VLDL:stä kun triglyseridejä on siirtynyt
kudosten käyttöön. LDL sisältää runsaasti kolesterolia ja sen tehtävänä onkin
kolesterolin kuljetus kudoksiin. LDL-tasoon vaikuttavat esimerkiksi ruokavalio
ja eräät sairaudet.
LDL-partikkeleiden keskimääräinen halkaisija
Tämä suure kuvaa LDL-lipoproteiinipartikkeleiden
keskimääräistä kokoa. Ihmisillä lipoproteiinipartikkeleiden keskimääräisen koon
on havaittu muuttuvan erilaisissa sairaustiloissa. Ihmisillä esimerkiksi tyypin
2 diabeteksessä pienten, tiheiden LDL-partikkeleiden suhteellinen määrä
lisääntyy. Koirilla tämän markkerin vaikutukset ovat vielä tutkimusvaiheessa.
Kokonaislipidimäärä LDL-partikkeleissa
Tämä suure kuvaa LDL-partikkeleissa kuljetettavien
rasvaaineiden määrää. Tarkastelemalla muutoksia LDL-partikkeleiden
kokonaislipidimäärässä, partikkelikonsentraatiossa ja koossa voidaan päätellä,
millä tavalla LDL-metabolia on muuttunut.
VLDL-partikkelit
Tämä suure kuvaa kylomikroneiden ja VLDL-partikkeleiden
yhteenlaskettua konsentraatiota näytteessä. Kylomikroneiden tehtävänä on
triglyseridien ja kolesterolin kuljetus ohutsuolesta muihin kudoksiin ruokailun
jälkeen. VLDL-partikkelit puolestaan kuljettavat rasvahappoja varastoitavaksi
lihas- ja rasvakudokseen. VLDL-partikkeleita muodostetaan maksassa silloin, kun
ruuan mukana saadaan enemmän rasvahappoja kuin tarvitaan välittömästi
energiantuotantoon. VLDL-tasoihin vaikuttavat esimerkiksi ruokavalio ja eräät
sairaudet.
VLDL-partikkeleiden keskimääräinen halkaisija
Tämä suure kertoo VLDL-partikkeleiden ja kylomikroneiden
yhteenlasketun keskimääräisen halkaisijan. Kylomikroneiden halkaisija on
huomattavasti VLDL-partikkeleiden halkaisijaa suurempi, joten tämän arvon nousu
voi johtua joko kylomikroneiden suhteellisen määrän lisääntymisestä,
kylomikroneiden koon suurenemisesta tai VLDL-partikkeleiden koon
suurenemisesta. Kylomikroneiden määrä verenkierrossa nousee ruokailun jälkeen,
joten paastoamattomilla koirilla tämä arvo voi olla normaalia korkeampi.
Kokonaislipidimäärä VLDL-partikkeleissa
Tämä suure kuvaa VLDL-partikkeleissa ja kylomikroneissa
kuljetettavien rasva-aineiden määrää. Tarkastelemalla muutoksia
VLDL-partikkeleiden kokonaislipidimäärässä, partikkelikonsentraatiossa ja
koossa voidaan päätellä, millä tavalla VLDL- ja kylomikronimetabolia on
muuttunut.