Miten paljon haittaa voikaan aiheutua yhdestä liukastumisesta? Liian paljon, jos minulta kysytään. Yhdeksän viikkoa sitten tapahtunut liukastuminen metsässä alkaa olla taputeltu. Viimeinkin! Tai ainakin tällä erää näyttäisi siltä ettei tassu enää häiritse menoa. Tassun kestävyyttä on nyt 8 viikon kontrolloidun liikkumisen jälkeen testattu juoksemalla pitkin metsiä. Ensin ilman oman lauman ulkopuolisia, ja kun tästä ei menty rikki, niin viimetteeksi juostiin Disan, Demin ja Allun kanssa.
Yksi liukastuminen, ja 9 viikon parantelu. Tässä on taas suhteet kohdallaan! Mutta jos mietitään koko Boltin historiaa, niin tämähän oli vielä lyhyt parantelu. Pentuna tapahtunut, ilmeisesti liukastuminen, on vienyt meiltä vuoden, että ensin kuormitti kroppaa väärin ja lopulta on saatu koira suhteellisen hyvään kuntoon. Eli oletamme, että kaikki Boltin ongelmat, ovat johtuneet liukastumisesta pentuna. Liukastumisen seurauksena se on alkanut varoa takapään käyttöään, mikä on johtanut selän vääränlaiseen kuormittamiseen ja tätä kautta takapään sekä selän lihakset olivat vielä kesällä onnettomassa kunnossa. Puolen vuoden kuntouttamisen jälkeen aletaan olla hyvällä mallilla. Itse asiassa niin hyvällä mallilla, että alan jo uskoa, että kyllä tosta vielä terve koira saadaan.
Mutta summa summaarum: Pienikin vamma voi moninkertaistua, jos sitä ei hoideta heti kuntoon. Ongelma onkin, millä tunnistaa koirasta, milloin tarvitsee huolestua. Toisinaan koirasta on aivan liian hankala nähdä, että siihen sattuu - eihän se halua näyttää olevansa heikko.
Koitamme jatkaa elämäämme tuntusarvet vielä herkemmässä tanassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti