Oltiin Perjantaina Nokialla epiksissä. Koko matka oli aikamoinen seikkailu ihan jo perillepääsemisen kannalta. Ei ehditty edes Nokialle, kun mun puhelimen navigaattori lopetti toimimisen. Enkä tietenkään ollut katsonut etukäteen minnepäin Nokiaa meidän pitäisi päätyä. Eihän siinä sitten auttanut kuin etsiskellä hetki ja lopulta mennä nöyränä lähimmälle huoltoasemalle kyselemään karttaa ja apuja. Huoltoaseman työntekijät eivät olleet ikinä kuulleetkaan määränpäästämme, mutta onneksi paikalle sattui mukava nais-ihminen, joka neivoi minut perille.
Joskaan ei päästy siltikään aivan mutkitta perille. Ohjeeksi sain, että viimeinen tie on pitkä, ajelen vain rauhassa niin kääntyy sitten kylttien opastamana vasemmalle. Minähän ajelin ja edestä paistoi aurinko, joka häikäisi sen verran hyvin ettei kylteistä saanut selkoa. 20 kilometrin jälkeen totesin ettei määränpäämme voi olla enään yhtään kauempana ja palattuani noin 10 km, löytyi oikea paikka.
Meidän piti ottaa yksi lähtö mölleissä ja yksi kisaavissa, mutta möllit olivat aloitelleet jo, kun pääsimme perille. Onni onnettomuudessa kisaavien rata oli tasoltaan aivan ihanteellinen meille, joten sitä oli ilo ottaa 2 lähtöä :)
Tässä tämä suuntaa antava ratapiirros. Luulen, että tästä saattaa jopa puuttua yksi hyppy ja tuo 8 putki näyttää silmään kovin hassulta, mutta putkelta persjätöllä me A:lle mentiin..
1. Startti meni hienosti. Sade kuunteli ja teki töitä. Viidentenä tai kuudentena esteenä oli keinu, josta otettiin lentokeinu. Kovasti jännitin radan lopulla olevaa puomia, että suostuuko menemään sitä enään lentokeinun jälkeen, sillä toukokuun epiksistä otti kammon sekä keinua että puomia kohtaan.. Eikä mitään, neiti viiletti puomia kuin mikäkin vanha tekijä :D
Tän radan ongelma tulikin sitten toiseksi viimeisen esteen jälkeen. Tältä hypyltä oli lähes suora linja seuraavalle hypylle ja mä olin sijoittunut putken suun eteen, mutta kas. Putkea rakastava koirani ampaisi putkeen ja tuloksena hylsy.
2. Startti heti putkeen, kun sattui niin ikävästi, että oltiin kisaavissa ainoa medi. Alku lähti hyvin ja keinulla muistettiin jopa jarruttaa. Hieman ohjasin huonosti 11:sta ja Sade pysähtyi enne hyppäämistä, mistä +5. Nyt tsemppasin 2 viimeistä estettä ja niistolla ohjasin viimeiselle, jolloin saatiin oikea este suoritettua :)
Ajoista tai etenemistä mulla ei ole mtn tietoa, kun missään ei niitä lukenut :/ Mututuntumalla treeneissä on menty kovempaa, mutta ei tämä ihan huonoimmasta päästä noin vauhdillisesti ollut.
Nämä epikset sattui olemaan osa 4 kilpailun cuppia, josta sitten eniten pisteitä kerännyt nappasi itselleen vielä cup-palkinnon. Ja jos voittaja ei sattunut olemaan paikalla siirtyi palkinto aina seuraavalle niin kauan, että joku oli paikalla. No arvatkaapas, kuka palkittiin vielä cup-voittajana vaikka tää oli meidän ainoa osakilpailu, mihin otettiin osaa :D
Alla vielä Saden palkinnos niin tästä osakilpailusta kuin koko cupistakin yhdisteltynä:
Joskaan ei päästy siltikään aivan mutkitta perille. Ohjeeksi sain, että viimeinen tie on pitkä, ajelen vain rauhassa niin kääntyy sitten kylttien opastamana vasemmalle. Minähän ajelin ja edestä paistoi aurinko, joka häikäisi sen verran hyvin ettei kylteistä saanut selkoa. 20 kilometrin jälkeen totesin ettei määränpäämme voi olla enään yhtään kauempana ja palattuani noin 10 km, löytyi oikea paikka.
Meidän piti ottaa yksi lähtö mölleissä ja yksi kisaavissa, mutta möllit olivat aloitelleet jo, kun pääsimme perille. Onni onnettomuudessa kisaavien rata oli tasoltaan aivan ihanteellinen meille, joten sitä oli ilo ottaa 2 lähtöä :)
Tässä tämä suuntaa antava ratapiirros. Luulen, että tästä saattaa jopa puuttua yksi hyppy ja tuo 8 putki näyttää silmään kovin hassulta, mutta putkelta persjätöllä me A:lle mentiin..
1. Startti meni hienosti. Sade kuunteli ja teki töitä. Viidentenä tai kuudentena esteenä oli keinu, josta otettiin lentokeinu. Kovasti jännitin radan lopulla olevaa puomia, että suostuuko menemään sitä enään lentokeinun jälkeen, sillä toukokuun epiksistä otti kammon sekä keinua että puomia kohtaan.. Eikä mitään, neiti viiletti puomia kuin mikäkin vanha tekijä :D
Tän radan ongelma tulikin sitten toiseksi viimeisen esteen jälkeen. Tältä hypyltä oli lähes suora linja seuraavalle hypylle ja mä olin sijoittunut putken suun eteen, mutta kas. Putkea rakastava koirani ampaisi putkeen ja tuloksena hylsy.
2. Startti heti putkeen, kun sattui niin ikävästi, että oltiin kisaavissa ainoa medi. Alku lähti hyvin ja keinulla muistettiin jopa jarruttaa. Hieman ohjasin huonosti 11:sta ja Sade pysähtyi enne hyppäämistä, mistä +5. Nyt tsemppasin 2 viimeistä estettä ja niistolla ohjasin viimeiselle, jolloin saatiin oikea este suoritettua :)
Ajoista tai etenemistä mulla ei ole mtn tietoa, kun missään ei niitä lukenut :/ Mututuntumalla treeneissä on menty kovempaa, mutta ei tämä ihan huonoimmasta päästä noin vauhdillisesti ollut.
Nämä epikset sattui olemaan osa 4 kilpailun cuppia, josta sitten eniten pisteitä kerännyt nappasi itselleen vielä cup-palkinnon. Ja jos voittaja ei sattunut olemaan paikalla siirtyi palkinto aina seuraavalle niin kauan, että joku oli paikalla. No arvatkaapas, kuka palkittiin vielä cup-voittajana vaikka tää oli meidän ainoa osakilpailu, mihin otettiin osaa :D
Alla vielä Saden palkinnos niin tästä osakilpailusta kuin koko cupistakin yhdisteltynä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti