Sivut

28. marraskuuta 2016

Agikisat 12.11. (Bolt) ja 19.11. (Sade)

Marraskuun alkupuoliskolla startattiin Boltin kanssa ekat agikisat, kaksi rataa Lahdessa. Ajatuksena oli testata, miten pikku-ukko kykenee työskentelemään vieraassa paikassa, vierailla esteillä, kun mä jännitän ja ympärillä on hälinää. Pelkkää plussaa olisi onnistuneet kepit (viimeksi treeneissä kepeillä oli vielä yksi ohjuri), hyvät kontaktit ja yhtenäinen rata.

Koitin kovasti kiinnittää rataantutustumisessani huomiota siihen, että mun oma liikkeeni ei tulisi pysähtymään. Kuitenkin radalla mun liikkeeni hidastui maatamissa paikoissa niin paljon, että Boltin pysähtyi esteillä ja kerättiin siis kiitettävä määrä kieltoja. Rehellisyyden nimissä radat olivat mielestäni melko haastavia ykkösille, olen mielestäni kisannut Saden kanssa kakkosissa saman tasoisilla radoilla.

Mutta oli meidän radoissa paljon hyvääkin! Ekalla radalla otin riskin ja ohjasin Boltin kepeille oikealla kädellä, joka oli loogisempi tapa ohjata rataa ajatellen. Bolt suhahti kuitenkin kepeistä ohi (kuten ehkä vähän oletinkin). Ei muuta kuin korjaamaan ja ohjaamaan rata vasemmalla. Ja kas, tällä yrityksellä tehtiin täysin oikein kepit alusta loppuun saakka. Ekalla radalla hyvää oli myös puomi. Aivan mahtavat kontaktit ja Bolt malttoi ottaa kunnon ”koske” puomin loppuun valumatta ensin tasamaalle. A:n kontaktit Boltilla onkin varmat (ainakin ennen kuin saadaan lisää vauhtia).

Ekan radan loppusoralla oli keinu. VAU:n hallin keinu olikin paljon kevyempi kuin ne, joilla olemme aiemmin treenanneet ja lentokeinuhan siitä tuli. Ei niin paha, että olisin ottanut keinua uudelleen (Bolt ontui pari viikkoa sitten, joten en halunnut ylimääräistä täräystä olkapäälle), mutta sen verran lentokeinu kuitenkin, että Bolt säikähti.

Tokalla radalla oli heti ensi yrittämällä täydelliset kepit! Keinulle Bolt ei olisi halunnut tulla ollenkaan, mutta maanittelulla ja tsemppaamisella äijä kuitenkin keinun suoritti. Suoritustapa oli ryömintä, mutta musta oli hienoa, että Bolt voitti itsensä ja teki keinun. Myös puomi jännitti tällä radalla. Puomin ylösmenon Bolt ryömi, ja kun tajusi ylhäällä ettei tää olekkaan keinu, niin jo reipastui askellus. Hieno alastulo tälläkin puomilla, ja mallikas kontaktin otto.

Summa summaarum. Paljon oli hyvää ja paljon kehitettävää. Seuraavat startit otetaan varmaan joulukuun puolenvälin tietämiin, toivottavasti päästään treenailemaan sitä ennen. Seuran halli kun on rempassa, eikä meillä pyöri tällä hetkellä treenit.. Seuraavissa kisoissa koitn saada Boltin radat kuvattua, jotta pääsen sitten jäkikäteen katsomaan itsekkin, miten tuli ohjattua.

19. päivä startattiin Saden kanssa Tamskin agikisoissa. Sadella oli alla viiden viikon agitauko, torstaina ennen kisoja käytiin Tähtitekniikalla yhdet treenit testaamassa, pysyykö koira ollenkaan hanskassa, mutta hyvin olemattomalla treenillä lähdettiin siis matkaan.

Ekana oli A-rata. Profiililtaan melko mukava, haastavinta meille rataantutustumisen perusteella olisivat kepit ja putken oikeat päät. Muuta ylitsepääsemätöntä radalla ei pitäisi olla. Radalla ensimmäiseksi kompastuskiveksemme muodostuivatkin kepit. Kepit olivat sopivasti putken vieressä, joten en ole varma, oliko Sadella vaikeuksia hahmottaa kepit. Samassa rytäkässä hukkasin koiran, ja meillä meni hurjasti aikaa, että sain syötettyä Saden uudelleen kepeille. Aika moni muukin koirakko otii kepeiltä vitosen, mikä tukisi ajatusta, että kepit hukkuivat putkeen..

Oikeat putkensuut löytyivät vaivatta ja Saden vauhti oli kiva. Loppu suoralle päästäksemme tein esteelle vastakäännöksen, jotta Sade taipuisi kivasti takaisin tulosuuntaan puomille. Vastakäännökseni ajoitus oli kuitenkin surkea, ja Sade tiputti riman. Rimoja meillä tippuu todella harvoin, tää taisi olla toinen kerta, kun Sadelta tippuu rima kisoissa. Eli otan kyllä pudotuksen aivan omaan piikkiini. Pääpiirteittäin olen oikein tyytyväinen meidän rataamme. Ja tyytyväinen olen myös Tamskin kisakameroihin; tässä meidän A-ratamme, jonka tuloksena oli 10 virhepistettä ja vajaa 2 sekuntia yliaikaa:


B-rata olikin sitten aivan oma lukunsa. Puomin jälkeen oli muuri, ja oletin Saden lukevan muurin, mutta toisin kävi. Meillä on ollut aiemminkin vastaava tilanne, mutta tuolloin Sade teki puomin jälkeisen esteen takaakiertona, eikä valunut seuraavalle esteelle kuten nyt. Mä en vaan ymmärrä, mikä saa tässä Saden kirtämään esteen.. Noh, tästä suorituksesta kuitekin hylly. Välissä oli oikein kivaa rataa, mutta loppuun otettiin toinen hylly, kun ohjasin hieman huolimattomasti, ja Sade luki kolmannen linjassa olevan hypyn putken sijaan, ja suoritti siis yhden ylimääräisen, kun ei kartturi kertonut, mitä toivoi. Tässä meidän hyllyttelyä:


Viimeisenä oli C-rata. Sadella loppui tässä kohtaa kiinnostus tai kunto. Radalle kun piti mennä Sade heitti selälleen. Kannoin Saden radalle, ja siitä näki, että se suoritti radan vain mun mielikseni, ei koska itse tykkää agilitystä. Kesken radan ehdin jo miettiä, että meidän vauhti on todella hidas. Puhdas rata tehtiin, mutta reilu sekunti otettiin yliaikaa. Ensimmäinen nollamme oli siis todella lähellä! Tässä tämä rata:



2. marraskuuta 2016

Kuulumisia

Yllättäen tämä päivittely taas jäänyt, kun illat ja viikonloput ovat täyttyneet tasaisesti menoista, eikä iltaisin ole tullut konetta aukaistua. Mutta tässä pientä koostetta siitä, että on me silti jotain tehty.

Saden kanssa otettiin osaa Rally-tokon SM -kisoihin lokakuun alussa Lahdessa. Koska kartturi ei osannut kävellä houkutusta oikein, saatiin siitä -10 pistettä ja tämän turmiollisen mokani vuoksi pisteitä oli lopulta 69, eli ei tulosta. Sade fiilis tehdä oli loistava. Toki tekemisessä esiintyi pieniä kevätjumppaliikkeitä, mitkä puskevat esiin, kun neiti tahtoo tehdä töitä. Mutta jos kevätjumppailut unohdetaan, niin olin kovin tyytyväinen mun pikku-mustaani työmotivaatioon <3


Boltin kanssa on treenailtu agia, ja kepit alkavat olla nyt sen verran hyvällä mallilla, että uskaltauduin ilmoittamaan Boltin agikisoihin. Ja tämä, että kisailmo on laitettu, tarkoittaa siis myös sitä, että olen käynyt mittauttamassa Boltin, ja ukko pääsi kisaamaan medeihin! Onni ja autuus :) Jos maksit olisivat kutsuneet, ei Bolttia olisi tultu näkemään kisoissa. Mutta nyt voidaan käydä hieman hömpöttelemässa ja testaamassa kisailua!

Varmathan noi meidän kepit ei missään tapauksessa vielä ole, mutta mennään nyt testaamaan, miten onnistuu starttaaminen ja pysyykö äijä ylipäänsä kentällä. Boltin kanssa ei kovinkaan monessa eripaikassa ole treenattu, eli oma haasteensa on myös vieras kenttä. Boltin ensimmäinen agistartti otetaan Lahdessa lauantaina 12.11. Tosin sillä oletuksella, että poika on tuolloin kunnossa.

Tällä hetkellä Bolt siis ontuu. En ole varma satuttiko poika oikean olkansa perjantaina metsässä, vai mitä on tapahtunut. Huomasin vain, että keventelee kovasti oikeaa etutassuaan :( Juuri kun mä iloitsin, että meillä ei ole onnuttu lähes vuoteen.. Nyt vaan lepoa ja peukut pystyyn, että pikku-ukko on täysin kunnossa reilun viikon päästä.

Takaisin iloisempiin aiheisiin! Junnuosasto eli Bolt, Luna ja Koda kävivät muutama viikko sitten uimassa Hollolan Dog Spassa. Ja sen verran kivaa oli ja hyvin sujui, että seuraava uintikerta on varattuna pyhäinpäivä lauantaille. Ainoa miinus tuossa uimisessa on, että turkin joutuu pesemään JA turkki oli todella takkuinen viime kerran jäljiltä. Liikuntamuotona kuitenkin niin hyvä, että suostun jopa pesemään turkin, jotta Bolt pääsee altaaseen.

Kaiken muun keskellä istuin viime lauantaina toimitsijakurssin 1 osan, ja tulevana lauantaina olen kuuntelemassa kasvattajapäivillä luentoja koiran allergisista sairauksista, koiran rakenteesta ja liikkeestä sekä luonnetesti, MH-luonnekuvaus, pennun eväät aikuisuuteen. Joulukuun alussa ollaan agikoulutuksessa Turussa, ja mukaan on ilmoitettu sekä Sade että Bolt. Vielä en ole päättänyt kumpi osallistuu koulutukseen la ja kumpi su, mutta eiköhän tuo tarkennu, kun joulukuu lähestyy.