Dieselistä Suomen muotovalio

Ajeltiin tänään aamutuimaan Turkuun, sillä olin ilmoittanut Dieselin kehään. Alkujaan meillä piti olla eri tuomari, mutta aikataulujen ilmestyessä meille olikin merkitty tuomariksi Gladic Goran.

Kehään oli ilmoitettuna 8 schapea, joista 1 oli lopulta pois. Kehässä nähtiin siis 1 pentu, 5 urosta ja 1 narttu.

Urosten avoimessa luokassa oli 3 kilpailijaa, joista 1 sai SAn. Juoksutin Dieselin ainoana valioluokan kilpailijana kehään ja seisotin Gladicille. Kerroin Dieselin iäksi 2 vuotta ja koplattuaan koiran läpi Gladic kysyi, että oliko D 5 vuotias :D eipä siinä kuin korjaamaan, että vasta 2 vuotta on ikää.

Ilmeisesti Gladic näki tarpeeksi liikettä siinä, kun Dieselin kehään juoksutin, sillä itse kehässä me ei sitten juostukkaan. Saatiin kuitenkin ERI ja SA. Veteraaniuroksenkin saatua SA meitä oli paras uros -kehässä 3 koirakkoa. Diesel juoksi kolmikon keskimmäisenä kierroksen, minkä jälkeen Gladic tuli meidät kättelemään ykkösiksi parhaan liikkeen johdosta.

ROP-kehässä juostiin Fiiun kanssa kierros, minkä jälkeen Gladic ojensi meille ROP-ruusukkeen! Aivan mahtavaa!! Tämän päiväisen SERTin myötä Dieselistä tuli Suomen muotovalio, ja saamme anoa Dieselille myös Venäjän muotovalion arvoa. Dieselillä hän roikkuu syksyltä SERTi Venäjälle.

Dieselin lisäksi myös Fiiu, Buffing Sofie-Amalie Ruska, sai tänään viimeisen SERTinsä ja on tuore Suomen muotovalio. Onnea Paula ja Fiiu!

FI MVA Elopellon Johan Pomppas, kuva Kati. 

Diesel ja Fiiu

Tässä vielä Dieselin arvostelu:
"2 years, In exc. show condition, strong and compact very good substance, nice expression, good eyes, correct bite, well set ears & tail, quality coat, good front, excellent In movement"
ERI SA PU1 ROP SERT - > FI MVA ja RU MVA 

Sadelle hyppy-serti!

Käytiin tiistaina juoksemassa oman seuran kisoissa Saden kanssa kolme rataa. Tuomarina jokaisella radalla oli Jari Helin.

Mä muistan meidän yhden kisat kakkosissa Nokialla, kun Jari oli tuomarina. Ilmossa kyselin ollaanko aikataulussa ja mulle sanottiin, että hyvin ehdin lenkille. No kun palailin lenkiltä, niin porukkaa juoksi vastaan, että kakkosten rataantutustuminen on jo käynnissä. Ei muuta kuin juosten kentän laidalle ja kevythäkki Sadelle pystyyn. Kerkesin kiertämään radan kerran, kun joku kuulutteli koiran purkautuvan kevythäkistä... Tolloin noista kisoisa jäi fiilis, että Jarilla on aivan järkyttävän vaikeita ratoja. Jonkun aikaa välttelinkin tietoisesti Jarin ratoja, mutta nykyisin mennään jo mielellämme Jarin radoille. Ihana tunne, kun radalle mennessä ei tule sitä fiilistä ettei selviäisi, vaan voi pohtia mikä ratkaisu olisi juuri meille se paras :) 

Mutta takaisin eiliseen! Ekana ratana oli hypäri, ja me startattiin Saden kanssa ensimmäisinä. Vitoshypyltä Sade meinasi mennä pitkäksi ja hypylle 20, mutta viimehetken kalastelulla Sade kääntyi kohti 6 putkea, ja matka jatkui. Maaliin tultiin nollalla ja lähdettiin tasailemaan hengitystä lenkille. Lenkiltä takaisin tullessamme katsoin tuloksista, että Jukka ja Bit ovat menneet huimalla ajalla johtoon, ja me oltiin Saden kanssa kakkosia. Ääneen jo harmittelin, että SERT-H ei siirtyisi, sillä muistin sen siirtyvän vasta 21 koirakon kohdalla. Yllätys oli erittäin positiivinen, kun SERT-H siirtyikin jo 20 koirakolla, eli Saden kanssa oltiin sijalla 2. ja saatiin meidän eka SERT-H!

Lumikuono Nortada Fada 

Toiselle radalle lähtiessä oli lähdössä vähän haasteita, sillä lähtöviivalla löysin vielä Saden turkista ylimääräistä roskaa, mitä sitten revin pois ettei radalla pistelisi. Ei muuta kuin turkin tyhjennyksen jälkeen radalle. Alkurata menikin kivasti aina keinulle asti. Etujalat Sade toikin keinulle, mutta kieltäytyi sitten suorittamasta keinua. Ei muuta kuin uusi vienti keinulle, ja tämänkin Sade suoritti hyvin vastentahtoisen oloisesti. Loppurata menikin oikein kivasti. Meidän jälkeen kun useampi muukin koira kielsi keinulla, totesimme, että siihen taisi aurinko paistaa niin, että koiria häiritsi. Seuraavalle radalle tukittiinkin sitten ikkuna niin, ettei kukaan enää häikäistynyt :) 

Tässä meidän B-rata:

Viimeinen rata tuntui hieman tahmealta, vaikka ei siellä mitään suuren suuria kaarroksia tai muita ”mokia” ollut. Sade lukee todella kivasti mun ohjausta ja ottaa hyvin merkatut esteet, jolloin mä voin siis jo siirtyä alta pois Saden jäädessä suorittamaan. Niin, ja puomin alastulon kontakti oli aivan täydellinen, näkyy todella hyvin myös alla olevalla videolla. Nollalla tultiin maaliin, otettiin Diesel mukaan ja lähdettiin jäähdyttelemään. Hallille palattuamme otin Sadesta serti-kuvan, pakkasin koirat ja tavarat autoon ja lähdin hakemaan kisakirjaa. Tulostaulua vilkaistuani lähdinkin hakemaan Saden vielä autosta palkintojen jakoon, sillä me tehtiin tämän radan ainoa nolla (ja tulos) ja vietiin samalla siis voitto sekä täydet ranking-pisteet. Vau! Meidän ekat täydet rankking-pisteet. Sertiä ei valitettavasti voitu vastaanottaa, sillä me saatiin viime kesänä Liedossa Jarin radalta sert-a :) 

Lumikuono Nortada Fada, kuva Taina Helin. 

Tässä vielä meidän C-rata:

Olipahan ilta! Saden kanssa sijoilla 2. ja 1., SERT-H eikä se kolmaskaan rata huono ollut. Jossitteluksihan tää menee, mutta ilman aurinkoa keinulla, olisi mahdollisesti tehty triplanolla ;) Pitänee ruveta katselemaan kisakalenteria ja suunnittelemaan seuraavia startteja. Nyt meillä on vaan ilmottuna Diesel Tamskin iltakisoihin Nybergin radoille 18.6.

P. S. Kiitos videoista Hanna! 

Dieselin ekat agi nollat

Käytiin tiistaina 4.6. seuran omissa iltakisoissa juoksemassa kolme rataa. Tuomarina meillä oli Johanna Wüthrich, ja radat tuttua Wyffeä – sujuvia ja mukavia.

Ilta alkoi A-hyppyradalla, ja mua jännitti taas aivan kamalasti. Meillä oli parin viikon agitauko alla, ja aiemmat treenitauot eivät ole tehneet meille hyvää.

Ei muuta kuin radalle ja Diesel lähtöön odottamaan suorituslupaa. Itse yritin muistaa pitää katseeni koko ajan siinä, minne Dieselin haluan, etten vilkuilisi esteiden ohi omalle juoksulinjalleni. Kepit oli melko alussa rataa, ja ai mieletön, miten kivasti Diesel ne teki! Ja tällä kertaa me suoritettiin myös kaikki esteet tulematta mistään ohi. Voitte vain kuvitella sen onnen-tunteen maalissa, kun me tehtiin meidän eka NOLLA!! Sijoituttiin meidän tuloksella kolmansiksi, eli päästiin jopa palkinnoillekin.

Seuraavana vuorossa oli agirata, ja hieman jännitin malttaako Diesel hidastaa puomin alastulolle. Pari hyppyä, putki, hyppy ja kääntyminen puomille. Hieman tässä myöhästyin, sillä tarkoitus oli ehtiä pysäyttää Diesel kunnolla, kun ei hetkeen ole puomia muistuteltu. En kuitenkaan ehtinyt juosta alastulon eteen, joten kontaktista ei tullut pysäytys, eikä se kyllä ollut aivan niin nätti juoksarikaan, kuin mitä kisoissa on ollut.

A ja keinu olivat todella hyvät ja olin taas tosi tyytyväinen keppeihin. Ja lopulta oltiin maalissa nolla-tuloksella! Meidän toinen nolla ja samalla tuplanolla! Mä leijuin varmaan 10 senttiä maanpinnan yläpuolella. Tällä tuloksella otettiin myös luokkavoitto!

Viimeiselle radalle myönnän lähteneen jo hieman löysin rantein, mikä kostautuikin heti lähdössä. Diesel varasti lähdöstä, ja koska en tarpeeksi nopeasti älynnyt sitä lähtöön palauttaa takaisin, annoin mennä ja mähän olin jo myöhässä esteellä kolme, onnistuen työntämään Dieselin ohi esteestä. Pieni korjaus, putkeen ja puomille. Nyt tehtiin kunnon pysäytys tähän muistutukseksi, ja matka jatkui.

Putki, hyppy, A, hyppy ja tiukka käännös keinulle. Tosin meidän käännös ei ollut tarpeeksi tiukka, ja Diesel valitsi mun vierestäni suoritettavakseen kepit. Ylimääräisten keppien jälkeen siis uusi vienti keinulle, hyppy, putkeen ja huonosti ajoitettu persjättö ennen keppejä. Keppien sijaan Diesel haki vauhtia puomilta. Keppien jälkeen olikin taas oikein kiva rata!

Mä olin jo manannut, että me tullaan olemaan ikuisia ykkösluokkalaisia ilman ainoatakaan nolla-tulosta. Mutta nyt meillä onkin jo kaksi nollatulosta! Dieselin kanssa treenaaminen ja kisaaminen on ollut uuden opettelua itselleni. Sade on pieni medi, myös Bolt oli medi, samoin muut koirat, joiden kanssa olen ikinä treenaillut. Maksikoira on jotain aivan uutta, ja se ei jostain syystä käyttäydykkään kaikissa ohjauksissa samoin kuin medit. Ihan jo toi huimasti pidempi laukka tuo omat haasteensa.

Diesel on myös paljon tarkempi siitä, minne radalla suuntaan katseeni. Olen useasti treeneissä ja usealla kisaradalla ihmetellyt, miksi Diesel tulee suoralla linjalla ohi joistain esteistä. Jälkikäteen olen tajunnut, että kaikki ne ohitetut esteet on ollut niitä esteitä, joilla olen tarkistanut omaa juoksulinjaani. Mun ei ole tarvinut päätäni kääntää, hieman olen katsetta kääntänyt, minkä seurauksena Deisel on tullut esteistä ohi. Arpan koulutuksessa sain muutaman muunkin vinkin vastaisella esteen yli vientiin sekä rytmittämiseen, mitkä koitetaan saada vielä käytäntöön, niin eiköhän tästä vielä hyvä saada! Ainakin näiden kisojen tuomalla onnistumisen tunteella jaksetaan pitkälle <3