Pentä pohdintaa agilitystä Saden kanssa

Sade on koirana herkkis, mutta kuitenkin erittäin omanarvonsa tunteva sekä kipakka, minkä vuoksi toisinaan pitäisi hieman pysähtyä pohtimaan miten mä ohjaan. Sade ei myöskään ole kiihkeimmästä päästä vaan ottaa oman aikansa tehdessään asioita, vaikka niistä tykkääkin. Tämä rauhallisuus nähtiin jo agilityä aloitellessa, jolloin Sade katseli radalla mennessään maisemia ja naatiskeli. Toisaalta Sade on hyvin miellyttämishaluinen ja työskentelee mielellään namin / pallon eteen.

Listailin vähän haasteita, mitä meillä Saden kanssa on agilitykentällä. Tähän on nyt listattu ne ”suurimmat” haasteet, eikä esimerkiksi yhtäkkisiä kotkotuksia (en voi mennä putkeen sun oikealta puolelta) ole huomioitu ollenkaan::

-          vauhti

-          kepit

-          sylkkäri

-          vipit

Näistä neuvottomin olen keppien ja vauhdin kohdalla. Vipit ja sylkkärit on ihan rehellistä harjoituksen puutetta, kun en ole niitä ikinä osannut vaatia, eikä niitä ole meiltä treeneissä vaadittu viimeisen kahden vuoden aikana. Mutta noi kepit ja vauhti.. Kävin tiistaina Saden kanssa hallilla tekemässä keppitreeniä. Tehtiin vain 6:tta keppiä ja niitäkin etupalkalla. Sade pujoittelee ihan nätisti, mutta tästä puuttuu kokonaan itseluottamus. Testasin ottaa enemmän etäisyyttä Sadeen, mutta tällä ei ollut mitään vaikutusta – ei negatiivista eikä positiivista. Taakse en voi jäädä, sillä Sade pysähtyy katsomaan, mutta edellä juosten saan Saden joskus jopa hyppimään kepit rytmikkään rivakasti. Mutta todellakin vain joskus. Vauhti ei usein kuitenkaan pysy koko keppejä vaan kestää muutaman välin. Tämä rytmikäs hyppiminen on se meidän tavoite, minkä eteen pitäisi nyt alkaa tehdä töitä.

Mutta mikä avuksi, kun etupalkka ei motivoi eikä mun vieressä tsemppaaminen auta? Vauhtia ei nosta eteen jätetyt namit (pysähtyy viimeiseen väliin tai viimeistään keppien jälkeen kysymään, saako todella ottaa namit) tai eteen jätetty pallo. Ollaan tehty eteen lähetyksiä namialustalle. Näissä lähetyksissä Sade kyllä menee targetille syömään namit, mutta vauhti ei ole hölkyttelyä suurempi. Paikallaan oleva pallo puolestaan ei vedä puoleensa edes sen vertaa. Parhaan driven saan vinguttamalla palloa keppien aikana, mutta tällöin karkaa mopokäsistä ja Sade ei malta tehdä keppejä. Tämä olotila pitäisi siis saada jotenkin jatkojalostettua niin, että vaikka kierroksen nousee pystyttäisiin selti tekemään kepit.

Ja toi vauhti. Meidän vauhti riittää nyt nipin napin kakkosten ihanneaikaan, mutta sekunteilla ei juhlita. Kakkosissa selvitään vielä tällä vauhdilla, mutta jos joskus haluttaisiin kolmosiin saati hätyytellä kärkisijoja, niin paljon pitäisi tapahtua. Täytyy siis tosissaa treenata noi ohjauskuviot siihen jamaan, että pystyn valitsemaan lyhyimmän reitin eikä mun tarvitse Saden kotkotusten takia valita esim. valssia johonkin väliin että voin ohjata sen putkeen siltäpuolelta, miltä sen nyt on keksinyt voivansa putkeen ainoastaan mennä.

Kesälle haaveilen treenipaikasta ryhmässä, missä kerrattaisiin säännöllisesti myös ohjauskuvioita. Nyt meidän treenit on hyvin pitkälti rataharjoituksia, missä takerrutaan toki treenaamaan hankalia kohtia, mutta pääsääntöisesti mä pääsen valitsemaan ohjaukset, mitkä meiltä sujuu.. Vähän lisää kolikopita takunpohjallekaan ei olisi huono, niin pääsisi osallistumaan intensiiviviikoloppuihin yms. J

Agilityn alkeiskurssi suoritettuna

Ollaan Boltin kanssa nyt käyty 5 kerran agilityn alkeiskurssi ja ensi viikolla jatkuu sitten 10 kerran jatkokurssina. kolmista ensimmäisistä treeniestä kirjoitinkin jo, mutta tässä nyt loputkin treenit.

4. treenit aloitettiin katsomalla, miltä rengas näyttää. Kyseessä on siis vielä irtorengas, mikä on apuohjaajan toimesta tuettu maahan. Bolt menee edelleen hyvin rohkeasti renkaan läpi ja tarjoaa hienosti rengasta, kun tulen sivulle ja näytän namikättä. Vasenta kättä näyttäessä tarvitsee pohtia muutama sekunti pidempään ennen kuin tarjoaa renkaan, mutta oikea puoli menee suorilta.

Toisena harjoituksena tehtiin muutama toista puomin alastuloliuskalla, joka oli tuettu maksipöydällä. Hienosti meni, joten ei muuta kuin kokonaiselle puomille! Jos puomia katsoo koiran näkökulmasta se loppuu ensimmäisen kerran siihen, mistä alkaa tasainen osuus. Tasainen osuus kun ei näy liuskaa noustessa. Toisen kerran puomi ”loppuu” tasaisen osion jälkeen. Alastuloliuskakaan kun ei näy ennalta. Bolt lähti reippaasti puomille, mutta hieman meinasi jännittää, kun ylösmeno näytti loppuvan. Vähän namikädellä ohjausta peliin ja poika tuli nätisti puomin loppuun asti. Hyvin pysyy pojalla myös tuo takapää puomillla eikä tarvitse ensimmäisenä pelätä, että se sieltä astuu vahingossa alas. Alastulolle päästiinkin sitten harjoittelemaan kontaktia. Treeneissä mulla oli vielä suunnaton hankaluus sen kanssa, miten mä tän haluan opettaa. 2o2o tästä tulee, mutta miten..

Kolmas harjoitus oli muuriin tutustuminen. Nuoren ikänsä ja kokemattomuutensa vuoksi Boltilla oli muurina (pylväiden lisäksi) vain ne oikean muurin päälle laitettavat kourut. Eipä tainnut Bolt edes huomata että tämä hyppy olikin nyt hieman erinäköinen kuin yleensä. Niin hirveää kyyti tuo juniori painaa kohti namikulhoa :D

Eilen oli sitten agialkeiden viimeinen kerta ja treenit aloitettiin tutustumalla pituuteen. Ensimmäinen loikka oli aika kamala, jos rehellisiä ollaan. Bolt otti suunnattoman hypyn jo ennen kuin sillä oli mitään mahdollisuutta lähteä suorittamaan estettä ja toinen yhtä suuri hyppy heti perään esteelle. Vähän taisi hakea sitä oikeaa hyppypaikkaa :D Muutama toisto lisää ja hyppy alkoi näyttää jo paljon paremmalta. Seuraavaksi yhdistettiin pituuteen normi hyppy, jolloin Bolt ajoitti askeleensa hyvinkin mallikkaasti kummallekin. Hyppy – pituus meni nätisti kummaltakin puolelta ohjattuna. Vain ensimmäinen toisto, missä juoksin mukana ajoi Boltin kiertämään pituuden.

Toisena harjoituksena tehtiin puomin alastulokontaktia, mihin olin keksinyt mielestäni hyvänkin suunnitelman. Bolt ja H ovat harjoitelleet ahkerasti targettiin koskemista, joten päätin siirtää tämän targettiin koskemisen myös puomin alastulolle. Hienosti Bolt tassulla pamauttelikin targetille ja heti perään jäi katsomaan, että jokos sitä namia heruu. Tässä suurimmaksi haasteeksi osoittui se, että pikku-ukko muistaisi pitää peräpäänsä samaan aikaan puomilla vaikka muutoin pysyikin hyvin paikallaan. Ei muuta kuin siivekkeet puomin alastulon molemmin puolin bloggaamaan pyllyn putoaminen ja avot! Nyt vaan kun päästään tätä vahvistamaan ja tekemään toistoja niin, etä hiljakseltaan viedään siivekkeitä kauemmas, niin hyvä tästä vielä saadaan J

Kolmas ohjattu harjoitus oli hyppy – putki – hyppy. Ketjutettiin tätä tekemällä ensin viimeinen hyppy, sitten putki – hyppy ja lopuksi koko komeus. Ensimmäisen hypyn jälkeen Boltilla oikein silmät loisti ja se kaasutti putkesta ohi suoraan kohti targetti. Vähän korjaamaan omaa ohjausta ja kutsumaan ensimmäisen hypyn jälkeen niin, että seison suoraan putken vieressä, niin jo toimi. Kyllä pentu vaan tarvitsee niin selkeää ohjausta, minkä meinaa hetkittäin sivuuttaa kokonaan. Nyt pitää hieman tsempata itse, jotta koira voi tehdä, mitä pyydetään J

Treenien jälkeen hymyilytti väkisinkin. Tuijan blogia lukeneena, tuli mieleen Boltin isä Jeccu. Tuija kun on toisinaan taivastellut sitä, miten Jeculta karkaa mopo käsistä, kun sitä hieman kehuu. Sama on niiiin huomattavissa myös Boltilla. Meinaa vähän lähteä keulimaan<3 Osa tästä kyllä varmasti karisee, kun poika varttuu ja oppii hieman keskittymään paremmin..

Nyt pitäisi sitten ruveta tutustuttamaan Bolttia boksiin (olis pitänyt jo aikaa sitten..), jotta päästäisiin jossain välissä treenaamaan myös A:ta. Tahdon siis A:lle juoksukontaktin, koska mun mielestä ei ole tarkoituksen mukaista, että koira pysähtyy niin jyrkällä alastulolla. Ollaan nyt muutaman kerran treenattu boksia Saden kanssa (ensin ihan boksiin meno ja poistuminen, hyppy – hyppy –boksi ja sitten A:lla, joten kai se pitää uskaltaa ottaa myös Boltin kanssa harjoitteluun.

Toinen tämmöinen ”pitäisi” juttu, mikä on jäänyt teemättä on kepit. Kamalan hankala päättää, miten opettaisin kepit. Kuja olisi mun mieleen, mutta omalla hallilla ei ole kujaa eikä vinokeppejä, joten se, että treenaanko verkoilla, pitäisi pikkuhiljaa päättää. Toinen vaihtoehto olisi treenata keppejä alkuun vain ulkona. Mulla on noi maahan iskettävät kepit (muttei omaa pihaa, mihin olis helppo iskeä!), joilla pystyisi harkoittelemaan vinokeppeinä, (mikä ei myöskään olisi ihan huono ajatus.) tai kujana. Kujakepit löytyy muistaakseni Tähtitekniikan hallilta, missä nyt Boltin kanssa käydään, eli pitäisikö..? J Kujan saaminen siihen kuntoon, että onnistuu ”peruskepeillä” ei vaan ehkä ihan onnistu 10 viikossa :D

Kakkoset korkattu

Korkattiin lauantaina kakkosen kahden startin voimalla. Viimeksi on kilpailtu 11.11.2014 eli kisoista ehti tulla melkein 3 kuukauden tauko muuton ja Saden juoksujen takia. Nyt kuitenkin päästiin viimein starttaamaan ekat starttimme kakkosissa J

Tuomarina TAMSKin kisoissa kakkosille toimi Johanna Nyberg, jonka radoilta haettiin ykkösissä viimeinen LUVA ja sitämyöten myös SERTI. Nyt päästiin uudestaan Johannan radoille, mitkä olivat ainakin viimeksi oikein mukavia, eikä ensisilmäyksellä päässyt ratoja nytkään moittimaan.

A-radalla kepeille ohjaus tulisi tuottamaan ongelmia, jos ohjaisin lyhyintä reittiä. Tässä kohtaa iski pakottava tarve varmistaa tämä kepeille meno valssaamalla, jolloin pääsisin suoraan ohjaamaan kepit oikealta puolelta sen sijaan, että ohjaisin ensin vasemmalta kepeille juosten kuitenkin keppien oikeaa puolta (olisko tän voinut selittää vielä hankalammin?). Tää pitää nyt kyllä ottaa oikeesti treenattavaksi, sillä turhaan mä pyörin siinä kuin hyrrä, kun koira pääsisi muuten hyvin hakemaan itse kepeille..

Toinen kohta, joka olisi ollut sulavampi, jos olisin vaihtanut puolen vasta leikkaamalla takaa putkelle oli muuri-hyppy-putki, jossa koin parhaaksi tehdä muurin jälkeen valssin päästäkseni ohjaamaan hypyn ja putkeen menon vasemmalta. Tätä olisi voinut kokeilla toisella tavalla, jos perjantain treeneissä Sade ei olisi kieltäytynyt kerta toisensa jälkeen menemästä putkeen ollessaan mun oikealla puolella ohjattavana...

Muutoin toi A-rata oli mun mielestä ihan hyvä suoritus, joskin kepit kaipaa vielä ihan älyttömästi vahvistamista muutenkin kuin mun ohjauksen puolesta. Niissä menetetään aika monta sekuntia, mitkä olisi meille tärkeitä, sillä Sade ei ole vahdiltaan siitä kiihkeimmästä päästä.

A-rata löytyy vielä osoitteesta: http://agi.tamsk.com/cgi-bin/watch.pl kellon ajalla 16:24:25.

B –radaltakin löytyy muutama kohta, mitä pitää vielä treenailla, jotta voidaan tehdä ne seuraavalla kerralla toisin. Radan alussa oli hyppy-keino-hyppy-muuri-hyppy-putki, mikä olisi mennyt hyvin nätisti ohjaamalla tämä kokonaan oikealtapuolelta (siis koira mun oikealla), mutta koska noi putket tyssäsi nyt oikealta ohjattuina, niin jouduin tekemään valssin muurin ja hypyn väliin. Jälkiviisaana tähän voisi toki miettiä myös muuta, mutta olisiko Sade kääntynyt tarpeeksi..?

Tän radan kepit tuntui itsestä vähän paremmilta, mutta edelleenkään ne ei ole niin varmat (ja nopeat) kuin voisivat olla. Pituuden jälkeen oli hyppy (90 asteen kulmassa), josta yritin Saden pyörittää, mutta huonolla tuloksella. Sade pysähtyi esteen eteen kysymään, että tämäkös se oli, mistä saatiin 5. Eikun ohjausta uusiksi ja loppusuoralle, jonka jälkeen oltiin maalissa tuloksella 5.48 eli ilman pysähdystä olisi pysytty vielä niukin naukin ihanneajassa. Ei kaukana, mutta tarpeeksi kaukana kuitenkin J

B-rata löytyy toistaiseksi osoitteesta: http://agi.tamsk.com/cgi-bin/watch.pl kellon ajalla 17:59:15.

Vähän vauhtia lisää (eli mulle lisää luottoa koiraan, kyllä se kipittää, jos mä kipitän!) niin hyvä tästä tulee. Kovin ylpeä voin kyllä olla mun pikku-neidistäni<3

Pentu treenaa

Bolt aloitti tokon- ja agilityn alkeiskurssit muutama viikko sitten. Kummastakin on nyt ollut 3 harjoituskertaa ja viimeksi hallille ajaessa Bolt tunnisti jo viimeisistä mutkista mihin oltiin menossa. Juniorin kun sai autosta ulos oli hirveä veto päällä ja kiire reenaamaan :)

Intoa on valtavasti ja tahtoa tehdä. Innokkuus puskee vahvasti esiin myös hetkinä, joina kuunneellaan ohjeita seuraavasta harjoituksesta eli Boltilla olisi hetki aikaa hengailla. Herra kököttää ryhdikkäässä istuma-asennossa ja pitää tiivistä kontaktia. Ja jos ei niitä käskyjä ja namia ala kuulua, hoitaa Bolt itse käskytyksen ;)

Tokossa Bolt on käynyt H:n kanssa. Kovasti ovat tehneet luopumisharjoituksia, opetelleet koskemaan targettia ja tiistaina kuului olleen pa-harjoituksia. Kovin on taitava tuo meidän juniori<3 Mitähän kaikkia muita harjoituksia mä tästä jo unohdin, kun olen ihan sen varassa, mitä mulle muistetaan kertoa J Kontaktiharjoitteluun olivat saaneet vinkiksi peilin edessä treenaamisen, milloin pääsee peilistä katsomaan ja palkkaamaan, kun ottaa kontaktia. H:kin kun on niin pitkä, niin peilittä tarkistamisessa menis koko asento hyvin etukumaraiseksi.

Käytiinpä ottamassa yhdet "ylimääräiset" tokotreenit Hennan pitämässä schapetokossa ja H:n ennakko-oletuksena oli ettei Bolt keskity, joten H treenasi Saden kanssa ja mä sain Boltin. Kumpikin keskittyi kuitenkin kuin unelma ja tekivät kaiken, mitä pyydettiin. Hienosti Bolt piti kontaktia, kun treenattiin seuraamista (joskin vain yhtä tai kahta askelta) :) Tästä on hyvä taas jatkaa eteenpäin!

Agility on mun ja Boltin juttu ja Bolt on jo ottanut esteet täysin omikseen. Ei aristele tai epäröi vaan tekee luottavaisena kaiken, mitä pyydän :) Ekoissa treeneissä harjoiteltiin esteen tarjoamista (siivekkeen kiertämistä, kun olen siivekkeen ulkoreunalla ja näytän kädessäni olevaa namia vuoroin kummallakin puolella siivekettä). Tämän lisäksi päästiin tekemään targetille lähettämistä yhden ja kahden esteen takaa. Targetille läheteltiin paikallaan seisten ja mukana juosten. Eka lähetys, missä juoksin mukana, Bolt vilkaisi mua, mutta jatkoi tyytyväisenä ralliaan kohti nameja. Ekoissa treeneissä päästiin myös tekemään lyhyttä putkea ja rohkeana poikana Bolt ei epäröinyt yhtään, joten päästiin hieman kääntämään putken päätä myös vinompaan. Kolmas este, johon tutustuttiin oli puomi. Puomin toinen alastuloramppi laskettiin maahan ja harjoiteltiin ”puomilla kulkemista”. Bolt juoksi suoraan puomilla ja hallitsi hienosti takapäänsä eikä tarvinnut yhtään pohtia mahtaako takajalat tippua vai ei. Pääsin jopa lähettämään Bolttia ”puomin päästä” namikulholle.

Ennen toisia treenajä tulikin sitten kunnon treenitauko ja viikonloppu meni Boltilta täysin nukkuessa. Boltilta tulehtuivat etutassut ja lääkekuuri sekä väsymys tekivät tehtävänsä eikä Bolt tehnyt muuta kuin nukkunut. Näin ollen ei päästy treenailemaan ensimmäisen kerran läksyjä olleskaan. Viikonlopun jäljiltä arvottiin alkuviikko sitä, onko Bolt treenikunnossa, mutta treenien koittaessa poika oli jo niin täynnä virtaa ja varpaat hyvässä kunnossa, joten treeneihin lähdettiin.

Toiset treenit aloiteltiin tekemällä puomia, jossa toinen alastuloramppi olu tuettu medipöydällä eli Bolt kiipesi ”puomia” pitkin pöydälle. Tämän lisäksi tehtiin este-putki yhdistelmää sekä tutustuttiin pussiin. Pussin on Boltille ehkä epämieluisin este, sillä Bolt ei voi sietää sitä, kun jotain on sen selän päällä. Niinpä pussin päätä hieman nosteltiin, jotta Bolt tuli vauhdilla läpi. On se vaan niin ahne noille nameille, että tekee melkein mitä vain saadakseen niitä J Toki Bolt on kesällä juossut muiden koirien perässä pussiin, mutta tuolloin pussi oli hyvin kevyttä kangasta kun taas hallilla oleva pussi on suhteellisen raskasta kangasta.

Sillä aikaa, kun odoteltiin, että muut tekivät harjoituksia päästiin tekemään omatoimisesti tasapainolaudalla ja –tyynyllä harjoituksia sekä esteen tarjoamista siivekkeen kanssa. Hyvin jaksoi poika koko tunnin vaikkei olisi malttanutkaan taukoja pidellä. Hetkittäin piti kuitenkin napata poika syliin, että sai vähän kierroksia laskemaan. Kotiläksyksi saatiin kummallakin kerralla targetille lähetyksiä (sijoitu itse eri paikkoihin – edelle, taakse, samaan lijaan..juokse mukana yms), esteen tarjoamista sekä sisäisten lihasten vahvistelua. Ekojen treenien jälkeen ohjeistettiin kävelyttämään koiria koholla olevan jalan yli niin, että jokainen tassu nostetaan yksitellen eikä pompita. Toisissa treeneissä vinkattiin, että jos kävelyttäminen sujuu voi koiran opettaa ”koriin”, jolloin se joutuu vielä paremmin hahmottamaan takajalkojaan nostellessaan niitä koriin.

Kolmannet treenit olivat viime viikolla ja ne aloitettiin tekemällä puomin alastulo-kontaktia. Puomille päätin ottaa pysäytyksen kun taas A:lle tullaan opettelemaan juoksukontakti boksin avulla. Nyt siis harjoiteltiin ensimmäistä kertaa pysäytystä ja hienostihan se poika siinä pysyi, kun sai namia. Haasteeksi muodostui enemmänkin se, millä saan Boltin jatkamaan matkaa käskystä :D Toisena harjoituksena tehtiin kolmea estettä, jotka muodostivat kaaren. Harjoitus aloitettiin tekemällä esteet 2 ja 3 ja kun se sujui lisättiin myös este 1 mukaan. Muutaman kerran Bolt päätti oikeaista ja juosta suorinta tietä namikulholle, mutta kun sen vain haki takaisin ja petrasi omaa ohjausta vielä selvemmäksi tuli juniori hurjaa kyytiä esteitten kautta nameille. Voi sitä vauhtia! Tästä saadaan kyllä vielä semmoinen ratakiituri :D Sitten tehtiin sama harjoitus toiseen suuntaan, että päästiin treenaamaan ohjaamista myös toiselta puolelta ja tämä suijui heti hyvin.

Kolmas harjoitus oli tällä kertaa renkaaseen tutustumista. Maahan tuettiin irtorengas ja Bolttia juoksuteltiin siitä läpi. Eipä olllut kyllä yhtään edes ihmeissään vaan meni vain tyylillä ”tätä mä olen aina tehnyt”. :) Tehtiin muutamia toistaja myös niin, että olin rengaan sivuilla ja näytin namia vuorotellen kummallakin puolella rengasta, jolloin Bolt tarjosi taitavasti heti rengasta.

Näissä treeneissä omatoimiesteinä olivat putki, pussi, tasapainolauta ja –tyyny, rengas sekä este, missä päästiin taas hakemaan toistoja tarjoamiselle. Käskyn alla ollessaan Bolt ei juurikaan huomioi muita paikalla olijoita, mutta käskyttä jäädessään saattoi pullistella muille paikalla olijoille..

Tällä kertaa tulil kotiläksyksi nuo kontaktit. ”Koske”, ”koske” ja ”koske”. Nyt pitää keksiä joku sopiva laatikko yms, jossa tätä päästäisiin treenailemaan. Lisäksi pitäisi aloittaa boksin opettelu sekä katsoa mistä saisi hankittua irtorenkaan, mitä pääsisi harjoittelemaan.. :)