Viimeisiä lämpimiä tälle vuodelle

Viikonloppuna taisi olla tämän kesän viimeisiä oikeasti hyviä ja lämpimiä päiviä. Onneksi ne tuli vietettyä loistavassa seurassa järven rannalla. Mukana oli myös neljä koirulia, mutta ne menivät menojaan jaolla tytöt ja pojat. Neitoset on ovat schappeja ja urokset bulldogeja, niin tuo vauhti oli hieman eriluokkaa..

Kyllä kaupungissa asuessa unohtaa kuinka paljon taivaalla onkaan tähtiä. Nyt, kun lähellä ei ollut niin paljon valoja kuin yleensä, näkyi tähtiä loputtomasti. Bongasivatpa muutamat meistä tähdenlentojakin..

Kuten tavallista, oli kuvien ottaminen taas kaikkea muuta kuin mielessä, joten poseeraamaan otettiin tyttöset muutamaa viikkoa aikaisemmilta tärskyilt :)

Vauhtia agilityyn

Meillä on "harvinainen" ongelma agilityssä. Nappula on niin rauhallinen, että sillä ei todellakaan ole kiire edes agilitykentällä vaikka se nauttiikin siitä suunnattomasti eikä jaksaisi odottaa vuoroaan muiden ollessa radalla. Neiti tekee laajat kaaret, katselee mennessään vähän maisemia ja jolkuttelee täysin omaa vauhtiaan. Kiltisti se tulee esteeltä seuraavalle eikä lähde harhailemaan muualle, mutta vauhti puuttuu kyllä täysin. Se on iästään huolimatta kotonakin erittäin rauhallinen eikä ilman vieraan koiran läsnäoloa kyllä hötkyile päämäärättömästi sinne tänne, niin kuin moni nuori koira tekee. Kavereiden kanssa kun päästään juoksemaan niin vauhtia kyllä löytyy eli kyse ei ole kunnosta tai siitä ettei sitä nopeutta olisi olemassa.

Ollaan nyt kokeiltu saada treeneihin vauhtia vinkuvan pallon avulla ja pientä sähäkkyyttä ollaankin saatu aikaiseksi. Nappula tykkää pallosta ja olisi kotipuolessa aina menossa vain palloa heittelemään, kun lenkille suunnataan.. Mutta siis. Ohjaajana, varsinkin ensimmäistä koiraani ohjatessa, tilannehan on suhteellisen mukava. Ehdin tehdä kaikki valssit ja muut kiemurat, ilman mieletöntä kiirettä. Nyt on kuitenkin treenattu jo hyvä tovi ja olisi kiva saada neitiin vauhtia. Ei sillä, että treenaaminen olisi itselle jo niin helppoa, että kaipaisin lisähaastetta, mutta nappulan saisi sillä väsyneemmäksi.

Toisinaan treeneistä kotiin mennessä muistelen niitä aikoja, kun aloitimme treeneissä käymisen. Nappula oli aina treenien jälkeen niin väsynyt, että bussiin kun pääsimme se simahti heti ja omalla pysäkillä sylissä nukkuvan pennun sai oikein herättää. Meidän palkinto treeneistä on, että neiti pääsee bussissa syliin nukkumaan.

Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta; miten olette saaneet koiriinne vauhtia? Mihinkään kilpakentille emme tähtää, kohan omaksi iloksemme (varsinkin karvakorvan) treenailemme :)